verbit
Lunta tupaan
Susanna Tavi
Lumisade ihastuttaa ja vihastuttaa. Toiset odottavat kovasti etenkin ensilunta, kun taas toiset kaipaavat kroonisesti kesää. Kun lunta sitten sataa, tapahtumaa voidaan kuvata hyvin monenlaisilla verbeillä – etenkin murteissa.
Murteet ja slangi
Jymyuutinen: Perunan on oltava komission päätöksessä edellytettyä siemenluokkaa
Eeva Attila
Sisältövaroitus: Jutussa käsitellään lakikieltä. Laki- eli säädöskielellä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Mutta miten tämä tapahtuu ja miten asioita ylipäätään luodaan kielellä? Otetaan selvää!
Virka- ja lakikieli
Kai vielä kohdataan?
Erkki Lyytikäinen
Substantiivi kohtaanto on periaatteessa oikein muodostettu johdos. Miksi se kuitenkin tuntuu oudolta? Tämän selvittämiseksi on tarpeen kohdistaa katse johdoksen muodostustapaan ja sen taustalla olevan kohdata-verbin rakenteeseen.
Taivutus ja johtaminen
Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä
Terhi Savonen
Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Harvinaisten taivutusmuotojen pulmia
Klaus Laalo
Ruis, rukiin vai ruiksen? Häätää, hääti, hääsi vai häätöi? Harvoin käytettyjen sanojen taivuttaminen saattaa joskus aiheuttaa päänvaivaa.
Taivutus ja johtaminen
Pan ny ottajen
panna-verbi murteissa
Minna Salonen
Suomen murteiden sana-arkistossa on tuhansia tietoja panna-verbistä. Niiden joukosta löytyy sekä yleiskieleenkin kuuluvia että lähinnä vain murteissa tunnettuja sanan käyttötapoja.
Murteet ja slangi
Jopas tulit, sano Kukkola käkee
Nina Kamppi
Murteiden ja yleiskielen erot eivät ilmene vain sanastossa ja sanojen muodoissa, vaan sanaa laajempienkin kokonaisuuksien muodostamisessa on vaihtelua. Esimerkiksi kun yleiskielessä puhutaan lapsille tai lapsista, murteissa on voitu puhua lapsia.
Murteet ja slangi
Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?
Yleiskieli ja puhekieli
Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään -futuurilla ilmaistaan?
Heidi Niva
Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.
Verbit
Löytymisen merkityksiä
Helmi Kilpeläinen
Ohje ”Vain jokin, joka on ollut hukassa, voi löytyä” lienee monelle tuttu jo kouluajoilta. Ohjeen mukaan ilmauksia kuten ”Puhelimesta löytyy hyvä kamera” olisi siis vältettävä. Mutta pidetäänkö tästä enää nykyisin kiinni, ja mitä kaikkea löytyä oikeastaan tarkoittaa?
Merkitys
