Siirry sisältöön

verbit

Pan ny ottajen
panna-verbi murteissa

Minna Salonen

Suomen murteiden sana-arkistossa on tuhansia tietoja panna-verbistä. Niiden joukosta löytyy sekä yleiskieleenkin kuuluvia että lähinnä vain murteissa tunnettuja sanan käyttötapoja.

Murteet ja slangi

Kahvipöytä puutarhassa. Pöydällä on kahvikuppi, pulla, pikkuleipiä, sokerinpaloja ja maljakko, jossa on ruusuja. Lisäksi pöydän vieressä on ruusupensas.

Jopas tulit, sano Kukkola käkee

Nina Kamppi

Murteiden ja yleiskielen erot eivät ilmene vain sanastossa ja sanojen muodoissa, vaan sanaa laajempienkin kokonaisuuksien muodostamisessa on vaihtelua. Esimerkiksi kun yleiskielessä puhutaan lapsille tai lapsista, murteissa on voitu puhua lapsia.

Murteet ja slangi

Käki männyn oksalla, taustalla sinitaivas.

Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?

Yleiskieli ja puhekieli

Valkoinen bichon frisé -rotuinen koira.

Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään -futuurilla ilmaistaan?

Heidi Niva

Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.

Verbit

Pöydällä parikymmentä eriväristä herätyskelloa.

Löytymisen merkityksiä

Helmi Kilpeläinen

Ohje ”Vain jokin, joka on ollut hukassa, voi löytyä” lienee monelle tuttu jo kouluajoilta. Ohjeen mukaan ilmauksia kuten ”Puhelimesta löytyy hyvä kamera” olisi siis vältettävä. Mutta pidetäänkö tästä enää nykyisin kiinni, ja mitä kaikkea löytyä oikeastaan tarkoittaa?​​​​​​​

Merkitys

Koira hulmakehtelee, ukkonen jyräkehtelee

Riikka Tervonen

Pohjois-Savon ja lähialueiden murteissa esiintyy hirnakehdella-, jyräkehdellä-, kolakehdella-tyyppisiä verbejä, joiden vartalo koostuu useasta verbijohtimesta. Kaikilla osasilla on oma merkitysvivahteensa.

Murteet ja slangi

Perumista kerrakseen

Salli Kankaanpää

Autolla peruutetaan mutta miten ilmaistaan, jos jo sovittua tilaisuutta ei voidakaan järjestää: se peruutetaan vai perutaan? Millaisia merkityksiä näillä verbeillä ja niistä muodostetuilla johdoksilla on?

Sananvalinta

Haavoittua ja loukkaantua

Riitta Hyvärinen

Kysymys Ovatko verbit loukkaantua ja haavoittua toistensa synonyymeja? Voiko uutistekstissä sanoa, että mies loukkaantui ampumavälikohtauksessa, …

Merkitys

Tuntuuko passiivia käytettävän vai tunnutaanko käyttävän?
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Moni on pohtinut sellaisia rakenteita kuin ”somessa tuntuu käytettävän paljon lyhenteitä”. Pitäisikö sittenkin valita muoto ”tunnutaan käytettävän” tai ”tunnutaan käyttävän”?

Verbit

Pystyy vastata, joutuu antaa, voi juoksee – verbimuodot muutoksessa

Riitta Korhonen

Rakenteen ”en pysty vastaamaan” sijasta näkee ja kuulee yhä useammin sellaisia ilmauksia kuin ”en pysty vastata” tai ”en pysty vastaa”. Mistä ilmiössä on kyse?

Yleiskieli ja puhekieli