Tehty-, määrätty-tyyppisiä verbimuotoja käytetään monenlaisissa rakenteissa, joista muutamat herättävät silloin tällöin kysymyksiä: Onko kivettynyt käyttö yleiskielen mukaista, esimerkiksi ilmaus sietää toisia määrättyyn rajaan asti? Onko ilmaus usein vierailtu sivu yleiskielinen? Mitä vikaa on ilmaustyypissä ”Tuolit ovat pintakäsitelty”? Entä tuliko hölmöiltyä vai hölmöillyksi?
Voitettu peli, itseoikeutettu tähti
Voitettu, arvostettu, oikeutettu, tehty ovat verbimuotoja, joihin sisältyy passiivin aines -tu/-ty, -ttu/-tty. Kieliopeissa näitä muotoja kutsutaan nimellä passiivin partisiippi. Ne ilmaisevat verbin luonteesta riippuen joko päättynyttä tai aiemmin alkanutta ja edelleen jatkuvaa tilannetta. Tekijää ei mainita, mutta se tulkitaan taustalle niin kuin muutoinkin passiivi-ilmauksissa (kuten Ringetteä pelataan kiekkokaukalossa, ringetteä on pelattu Suomessa kauan):
Joukkueella on takanaan yksi voitettu ja yksi hävitty peli.
Selänne on yhä erittäin arvostettu pelaaja Winnipegissä.
Muutamat yksittäiset tehty-tyyppiset sanat ovat irronneet alkuperäisestä passiivimerkityksestä, eli ilmauksessa ei taustalle tulkita ihmistekijää. Esimerkiksi sanoja etuoikeutettu ja itseoikeutettu käytetään lähinnä tällä tavoin kivettyneesti. Käyttötapa on yleiskielen mukainen.
kivettynyttä käyttöä: Hän tuntee olevansa etuoikeutettu päästessään kokeneen muusikon kanssa kiertueelle.
Elmo on itseoikeutettu päätähti, kun kirjailija Juhani Peltosen nimikkoseura viettää kymmenvuotisjuhliaan.
Kaksikäyttöisiä sanoja
Monilla tehty-tyyppisillä sanoilla on sekä varsinaista passiivikäyttöä että siitä irronnutta kuvailevaksi adjektiiviksi kivettynyttä käyttöä. Tällaisia kaksikäyttöisiä sanoja ovat mm. oikeutettu, määrätty, perusteltu, rajoitettu, sidottu, uskallettu ja varusteltu.
Kivettymät saattavat joidenkuiden mielestä olla häiritseviä, koska passiivitulkinta (taustalla tekijänä ihminen) voi herkästi nousta pintaan. Siksi näitä sanoja kannattaa kivettyneessä merkityksessään käyttää neutraaliksi tarkoitetussa asiatyylissä säästeliäästi. Ne ovat kuitenkin yleiskielen mukaisia.
oikeutettu
• peruskäyttö, tulkitaan tekijäksi ihminen: Oulu kuuluu aluetukeen oikeutettuihin alueisiin. (’joku on oikeuttanut aluetuen’)
• kivettynyttä käyttöä: Vastauksena lentokenttien lähistöllä asuvien henkilöiden oikeutettuihin valituksiin viranomaiset ovat kieltäneet lentokenttien käytön osan aikaa yöstä. (’aiheellisiin’, kyse ei ole jonkun oikeuttamista valituksista)
perusteltu
• peruskäyttö, tulkitaan tekijäksi ihminen: huonosti perusteltuja väitteitä (’väitteitä, jotka joku on perustellut huonosti’)
• kivettynyttä käyttöä: Kehitysyhteistyömäärärahojen korottaminen on perusteltua. (’aiheellista’, kyse ei ole jonkun esittämästä perustelusta)
määrätty
• peruskäyttö, tulkitaan tekijäksi ihminen: Aiemmin vastaavanlaisista rikoksista määrättyyn 130 päivän yhdyskuntapalvelurangaistukseen lisättiin nyt 40 tuntia. (’joku on määrännyt rangaistuksen’)
• kivettynyttä käyttöä: Avohoito voi toimia hyvin määrättyyn rajaan asti, mutta sen jälkeen se on taloudellisesti tappiollista. (’johonkin’, kyse ei ole jonkun määräämästä rajasta)
Erityisesti aistein havaittavaa toimintaa kuvaavien verbien tehty-tyyppiset muodot voivat joskus synnyttää mielikuvan konkreettisesta ihmisen toiminnasta. Aina vaihtoehtoista ja lyhyttä ilmaustapaa ei kuitenkaan ole helppo keksiä.
sidottu
• peruskäyttö, tulkitaan tekijäksi ihminen: kerhoilloissa sidotut perhot (’joku on sitonut perhot’)
• kivettynyttä käyttöä: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien osittain aikaistetusta indeksikorotuksesta
Joskus ilmaus voi kivettyneessä käytössään kyllä tahattomasti synnyttää turhan konkreettisen tulkinnan:
Luokan II sähkölaitteistoilla täytyy lain mukaan olla kalenteriin sidottu huolto- ja kunnossapitosuunnitelma. → aikataulutettu
Bild julisti jo tietävänsä, että Rosberg on sidottu Mersun rattiin peräti neljäksi vuodeksi.
Myös rajoitettu ja rajattu ovat ilmauksia, jotka herättävät usein konkreettisen toiminnan tulkinnan. Niiden kivettynytkin käyttö on silti yleiskielistä:
rajoitettu
• peruskäyttö, tulkitaan tekijäksi ihminen: Parin minuutin mittaisiksi rajoitetuissa puheenvuoroissa kuultiin teräviä kommentteja. (’joku on rajoittanut puheenvuorot’)
• kivettynyttä käyttöä: Toimi nopeasti, kesämekkojamme on jäljellä enää rajoitettu määrä. (~ rajallinen määrä)
rajattu
• peruskäyttö, tulkitaan tekijäksi ihminen: Rajattu anniskelualue on erittäin toimiva ratkaisu. (’joku on rajannut alueen’)
• kivettynyttä käyttöä: Vuorokaudessa on vain rajattu määrä tunteja. ( ~ rajallinen määrä)
Keskusteltu kysymys
Sellaiset havaitsemista tai puhumista tarkoittavat verbit kuin kuulla ja kertoa esiintyvät kohdetta tarkoittavan objektin kanssa, esim. kuulla vitsi, kertoa tarina. Tällaisen verbin tehty-tyyppisestä muodosta ja sen objektista voi muodostaa määritteellisen rakenteen:
moneen kertaan kerrottuja ja kuultuja tarinoita – vrt. kertoa ja kuulla tarinoita
Vastaavanlaisia rakenteita muodostetaan verbeistä, jotka esiintyvät -sta/-stä-päätteisen eli elatiivisijaisen ilmauksen kanssa, esim. puhua näyttelystä, pitää vanhasta opettajasta (tämä ei ole lauseessaan objekti – jonka sija voi vaihdella –, kuten ilmauksissa kuulin tarinan, en kuullut tarinaa). Myös jostakin puhumista tai jostakin pitämistä tarkoittavat ilmaukset ovat yleiskielisiä:
Paljon puhuttu sote-uudistus kulkee omaa latuaan. (puhua uudistuksesta)
Hän on joukkueessaan hyvin pidetty pelaaja. (pitää pelaajasta)
Hän puuttui kauan keskusteltuun kysymykseen. (keskustella kysymyksestä)
Hylystä nostettuja esineitä on esillä kiistellyssä näyttelyssä. (kiistellä näyttelystä)
Kyseessä on pitkään vaiettu asia. (vaieta asiasta)
Lisäksi rakenne muodostetaan joistakin sellaisista verbeistä, jotka esiintyvät paikkaa merkitsevän ilmauksen kanssa, esim. asua jossakin, vierailla jossakin. Tällaisetkin ovat yleiskielen mukaisia. Tärkeää on pitää huolta siitä, että kokonaismerkitys säilyy lukijalle selvänä. Joskus vaihtoehtona on relatiivilause (joka-lause):
Tiheään asutussa kaupungissa on vaikea hengittää.
Selain esittää oletuksena viimeaikaisia usein vierailtuja verkkosivuja. ~ – – oletuksena verkkosivuja, joilla on viime aikoina vierailtu usein.
Tuolit ovat pintakäsiteltyjä, tuolit on pintakäsitelty
Lauseen Tuolit ovat pintakäsiteltyjä alussa on subjektina sana tuolit, jota luonnehditaan niin, että verbikin mukautuu sen monikkomuotoon: ovat pintakäsiteltyjä. Sen sijaan lause Tuolit on pintakäsitelty on passiivilause, jossa sana tuolit on kohdetta tarkoittava objekti. Verbi on passiivilauseen edellyttämässä muodossa (tuolit käsitellään, tuolit on käsitelty).
Millaisia tuolit ovat?
Tuolit ovat pintakäsiteltyjä. (aktiivilause, vrt. Tuolit ovat vihreitä.)
Mitä tuoleille on tehty?
Tuolit on pintakäsitelty. (passiivilause, vrt. Tuolit pintakäsitellään.)
Kummassakin lauseessa on siis olla-verbin jäljessä passiiviaineksen sisältävä -tu/-ty-muoto; varsinaista toimijaa ei niissä kerrota (’joku on pintakäsitellyt’). Näiden olla-verbillisten aktiivi- ja passiivilauseiden merkitysero on vähäinen, vaikka rakenteet ovat erilaiset.
Myös seuraavat parit ovat muodoltaan aktiivi- ja passiivilauseita:
Aktiivilauseita:
Siinä perheessä lapset ovat hyvin kasvatettuja ja kohteliaita.
Pesimäaikaan kaikki linnut ovat rauhoitettuja.
Suomessa hautausmaat ovat hyvin hoidettuja ja kauniita.
Passiivilauseita:
Jos lapset on kasvatettu hyvin, heidän kanssaan ei tule ongelmia.
Uhanalaiset lajit on rauhoitettu pysyvästi.
Miten sikainfluenssarokotukset on hoidettu?
Joskus verbin edellä oleva monikollinen kohdetta tarkoittava objekti saattaa kuitenkin virheellisesti hahmottua subjektiksi, jolloin myös verbi tämän mukaisesti esitetään monikkomuotoisena:
Laskutustyökalun avulla näet yhdellä silmäyksellä, mitkä laskut ovat maksettu. → laskut on maksettu
Puuhamaa tarjoaa yli 60 erilaista toimintoa, jotka ovat tarkoitettu koko perheen yhteiseen hauskanpitoon.→ jotka on tarkoitettu
Tuliko taas tehtyä ~ tehdyksi hölmöyksiä?
Ilmaukset tulee tehtyä ja tulee tehdyksi ovat pitkälti samanmerkityksisiä ja yleiskielessä samanarvoisia. Niissä tilannetta tarkastellaan tuloksen kautta. Tekijää ei mainita, mutta usein kyse on puhujasta: Täällä tulee joskus käytyä ~ käydyksi. Ilmaukseen sisältyykin jonkinlaista omakohtaista sävyä. Mukana voi olla myös merkitys, että tilannetta ei olisi suunniteltu tai tulosta tavoiteltu:
Ruumiillista työtäkin tuli tehdyksi.
Toriesiintyjiä tulee seuratuksi pitkin kesää.
Harmittaa, kun nuorena tuli tehtyä hölmöyksiä ihmissuhteissa.
Ajankohtaisohjelmia tulee seurattua.
Esimerkiksi kysymyksissä rakenne tuli tehtyä on tavallinen, tällöin kyse on puhuteltavasta:
Mitäs tuli puuhattua kesälomalla?
Tuleeko täällä käytyä useinkin?
Rakenteessa saa tehtyä ~ tehdyksi tekijä taas voidaan esittää. Kyse on tietoisesta suorittamisesta, ja ilmauksessa korostuu usein onnistuminen:
Palomiehet saivat pelastettua kaksi miestä palavasta talosta.
Palomiehet saivat vanhuksen pelastetuksi viime hetkellä.
Lause voi olla myös passiivissa, tai tekijänä voi olla yleispersoona ’kuka hyvänsä’. Kummassakaan tekijää ei mainita:
Kaikki eläimet saatiin pelastettua navettapalosta.
Kuvat saa pelastettua, jos kovalevy ei ole vaurioitunut.
Vuoteen 1973 asti yleiskielen suositus oli tulla tehdyksi, mutta tuolloin suomen kielen lautakunta hyväksyi molemmat muodot.Rakenne tulla tehtyä on siis yhtä lailla yleiskielen mukainen.
Esimerkit on poimittu internetistä ja lehdistä.
Kirjallisuutta:
Hakulinen, A. ym. 2004: Iso suomen kielioppi. Luettavissa myös verkossa, http://scripta.kotus.fi/visk/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Mielikäinen, Aila 1984; Rakenne saada (tulla) tehdyksi ~ tehtyä puhutussa kielessä. – Virittäjä 88, 136–138.