Tieteellisten kokousten yhteydessä on tullut tavaksi esitellä tutkimuksia varsinaisten esitelmien lisäksi myös näyttelyhallissa tms. seinään tai seinäkkeeseen kiinnitetyn teksti- ja kuvamateriaalin avulla. Tällainen tietokokonaisuus on tullut meilläkin tutuksi englannin sanalla poster. Tavallisesti joku asianosainen esittelee määräajoin tätä näyttelymateriaalia, saattaapa pitää laajemmankin esityksen sen pohjalta (englanniksi poster session).
Näyttelylle ja etenkin siihen perustuvalle suulliselle esitykselle on jo pitkään yritetty löytää hyvää suomenkielistä nimitystä. Sitä kysytään aina silloin tällöin kielitoimiston neuvonnastakin. Kirjeitse sitä kysyi Risto Lindholm viime syksynä pyytäen asian pohdintaa Kielikellossa. Itse hän kertoi käyttävänsä posterin esittelystä sanaa seinäesitelmä.
Englannin poster-sana on vanhastaan merkinnyt julistetta, joka on ”jostakin tiedottava, jotakin mainostava tai propagoiva (suurikokoinen) tavallisesti kuvallinen painotuote” niin kuin Suomen kielen perussanakirja juliste-sanan selittää. Sellaisia keksittiin ruveta kiinnittämään seinälle vasta myöhemmin niin englannin- kuin suomenkielistenkin sanakirjojen mukaan. Samoin poster session löytyy vasta Oxford English Dictionaryn täydennysosasta vuodelta 1977: ’(luonnon)tieteilijöiden kokous, jossa heidän työtään esitellään näytteille asetetuin kuvi(oi)n’.
Kielitoimisto on puhelinneuvonnan kortiston mukaan joutunut ensimmäisen kerran tekemisiin poster-käsitteen kanssa elokuussa 1977. Tällöin on jo ollut esillä seinäesitelmä, joka on vilahdellut aika ajoin myöhemminkin. Tätä sanaa tuskin on kuitenkaan keksitty kielitoimistossa. Luonnontieteen alalla ja Suomessa etenkin lääketieteilijöiden kokouksissa on postereita käytetty aikaisemmin kuin humanistien piirissä. Näille taas posterit tulivat tutuiksi Turussa 1980 pidetyssä kansainvälisessä fennougristikokouksessa. Kokouksen valmisteluvaiheessa yritettiin tietenkin löytää tälle esitysmuodolle hyvää suomen sanaa. Seinäesitelmää pyöriteltiin edelleen, mutta lopulta päädyttiin ilmaisevampaan näyttelyesitelmä-sanaan.
Näyttelyesitelmää käytettiin jo kongressin ensimmäisessä kiertokirjeessä toukokuussa 1978 aivan kuin mitä tahansa vanhaa ja vakiintunutta sanaa. Englanninkielisessä tekstissä on tarkka vastine demonstration papers. Poster-sanaa ei edes mainita. Näin uutta tiedotustapaa esiteltiin:
”Tavanomaisen sektiotyöskentelyn lisäksi kongressissa kokeillaan kahta uutta työmuotoa, symposiumi-työskentelyä sekä näyttelyesitelmiä. – – Näyttelyesitelmä eroaa muusta sektioesitelmästä siinä, että se niveltyy kiinteästi esitelmöijän näytteille panemaan oheismateriaaliin. Varsinkin sellaiset esitelmät, joihin tarvitaan runsaasti oheismateriaalia tai jotka esittelevät suuria tutkimushankkeita, sopivat hyvin näyttelyesitelmiksi.
Kullekin näyttelyesitelmän pitäjälle varataan tiettynä päivänä kongressikeskuksen näyttelyhallista oma pieni osasto materaalin (esim. valokuvia, karttoja, taulukoita, tutkimusselosteita jne.) sijoittamista varten. Näyttelyesitelmät pidetään tämän osaston yhteydessä, eri päivinä kuin muut sektioesitelmät. Kongressin osanottajilla on mahdollisuus muuhunkin kuin esitelmän pitoaikaan vierailla eri osastoissa, tutustua esittelymateriaaliin ja keskustella esittelijän kanssa.”
Näyttelyesitelmä-sana ei valitettavasti näytä yleistyneen muiden alojen kokousten käyttöön. Ainakaan kielitoimiston sanakokoelmissa ei ole siitä poimintoja. Seinäesitelmästä on seuraava tieto: ”Messukeskuksen Galleriaan pystytetään seinäesitelmistä koostuva posterinäyttely” (HS 3.1.92). Sanaa on käytetty siinä posterin eli siis seinään kiinnitetyn materiaalin eikä siitä pidetyn esityksen merkityksessä. Sama käsitys vilahtelee muuallakin.
Viime vuosina on sanakokoelmamme mukaan tyydytty enimmäkseen käyttämään posteri- ja posteriesitelmä-sanoja. On kuvaavaa, että kun fennougristikongressi viidentoista vuoden jälkeen pidettiin viime kesänä taas Suomessa postereineen päivineen, eivät sen järjestäjät välittäneet enää miettiä kyseisten sanojen suomentamista. Se heijastanee osaltaan englannin kielen vaikutuksen vahvistumista Suomessa tänä aikana. Äskettäin ilmestyneeseen Suomen kielen perussanakirjaan (1990–94) on otettu hakusanoiksi vain posteri ja posteriesitelmä, ei mitään suomennoksia, koska niitä ei ole katsottu kyllin vakiintuneiksi. Tämä lienee kielenhuollon kannalta järkevä linja, sillä on hyvin epätodennäköistä, että enää keksittäisiin sellainen suomen ilmaus, joka pystyisi syrjäyttämään posterin. Sitä paitsi tämä sana sopii luontevasti suomen kieleen.
Koska posterin tietoihin perustuva suullinen esitys on harvoin varsinainen esitelmä, vaan seinäkkeen tietoja lähinnä esitellään, voitaisiin posteriesitelmän sijaan puhua posteriesittelystä tai posteriesityksestä. Tieteellisessä yhteydessä posteri tuskin sekoittuu ’julisteen’ merkitykseen, mutta jos sellainen vaara on, voidaan seinäkkeen tietopaketista käyttää nimitystä posteritiedote.