Lainasana podcast rantautui suomenkielisiin yhteyksiin vuonna 2006 – näin kertovat Kotimaisten kielten keskuksen uudissanatietokannan kirjaukset. Ilmiön ja sanan yleistyminen vei kuitenkin kymmenisen vuotta, ja muun muassa muutaman asiakaspalautteen jälkeen podcast lisättiin yleiskieltä kuvaavaan Kielitoimiston sanakirjaan vuonna 2018. Sanastokeskuksen (aiemmin Sanastokeskus TSK) Tietotekniikan termitalkoisiin sana poimittiin vuonna 2012.
Vuosien varrella podcast-sana on määritelty hieman eri tavoin. Tämänhetkinen Kielitoimiston sanakirjan selite kuuluu näin: ’verkkosyötteenä jaettava ääni- tai videotallenne; tällaisista tallenteista koostuva ohjelmasarja’. Suomen etymologinen sanakirja puolestaan kertoo, että podcast on muodostettu mp3-soittimen tuotenimestä iPod ja englannin broadcast-sanan (’radiolähetys’) loppuosasta ‑cast.
Suomenkielisiä vastineita podcastille on esitetty ja yritetty juurruttaa kielenkäyttöön eri tahoilla. Kielenhuoltajien ja sanakirjantoimittajien vakiovastaus on ollut jo jonkin aikaa, että sana on vakiintunut suomen kieleen. Asiaa saattaa kuitenkin olla tarpeen tarkastella uudelleen, sillä Kotuksessa on viime kuukausina havahduttu podcast-vastineiden uuteen aaltoon – sanaehdotuksia satelee kuin uusia podcasteja.
Kuunneltavat sisällöt ovat viime vuosina saavuttaneet suurta suosiota, olipa kyse sitten musiikin suoratoistopalveluista, äänikirjoista tai podcasteista. Yksi merkki ilmiöstä on Yleisradion tekemä uudistus, jossa Yle Areena -palvelun audiopuoli nimettiin podcasteiksi. Niihin sisältöihin, joihin viitattiin ennen sanalla radio ja sittemmin sanalla audio, pääsee Areenassa nykyään klikkaamalla Podcastit-linkkiä. Tämä on synnyttänyt kielenkäyttäjien keskuudessa hämmennystä ja lienee myös osaltaan johtanut uuteen piikkiin podcast-sanalle ehdotettujen vastineiden määrässä. Ylen kautta ilmiö on tullut tutuksi niillekin, joita asia ei välttämättä muuten koskettaisi.
Tarkastelen tässä kirjoituksessa Kotuksen haaviin tarttuneita podcastille tarjottuja suomalaistettuja muotoja ja vastineita. Sanaehdotuksia poimitaan esimerkiksi mediaseurannasta, erilaisista somekeskusteluista, kielineuvonnasta sekä Kielitoimiston sanakirjan toimitukseen tulleesta palautteesta. Olen tässä ryhmitellyt ehdotukset ilmauksen näkökulman mukaan.
Ääneen viittaavat vastineet
Yksi podcast-sanalle esitettyjen suomenkielisten vastineiden ryhmä ovat ääni-sanan sisältävät ilmaukset. Yksinkertaisimmillaan on ehdotettu ilmausta ääniohjelma. Tämän voi ehdottajan mukaan kätevästi tiivistää muotoon ähjelmä, joka on niin sanottu kontaminaatio sanoista ääni ja ohjelma. Lisäksi kielenkäyttäjiltä tulleissa palautteissa on noussut esiin johdos ääniö.
Myös äänitallenne-sanaa on kannatettu, ja edellä mainitussa Kielitoimiston sanakirjan määritelmässä se esiintyykin: ’verkkosyötteenä jaettava ääni- tai videotallenne’. Määritelmässä mainitaan kuitenkin myös videomuoto. Suurelle osalle yleisöstä nimenomaan äänimuotoinen podcast lienee se tutuin, mutta videopodcastit ovat yleistyneet viime vuosina. Yksinkertaisimmillaan videopodcastissa on ”puhuvia päitä”.
Muutenkin sanaehdotuksissa on esillä erilaisia tallentamiseen liittyviä ilmauksia. Tällainen on esimerkiksi taltio, joka tosin sanakirjan mukaan viittaa nykyisellään asiakirjan arkistoitavaan alkuperäiskappaleeseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sanalle voisi ajan kuluessa syntyä rinnakkaismerkitystä.
Puheeseen liittyvät vastineet
Äänen ohella toinen luonteva aihepiiri podcast-sanan vastineille ovat puheeseen liittyvät muodostelmat. Jo mainitun äänitallenteen tavoin on ehdotettu ilmausta puhetallenne (sekä yleisemmällä tasolla liikkuvaa ohjelmatallennetta). Leikillisempiä – ja ainakin sosiaalisessa mediassa kannatusta saaneita – ehdotuksia ovat puhelma, puhjelma ja puhellelma.
Kontaminaatiosanat puh(j)elma ja puhellelma ovat ähjelmän ja ääniön tapaan myös johdoksia. Monet -elma- tai -elmä-johdokset ilmaisevat taiteellisen tai kirjallisen toiminnan tulosta (esim. kuunnelma, tutkielma), kertoo Iso suomen kielioppi. Näiden ehdotusten taustalla on tietysti ohjelma-sanan malli. Ääniö taas on -iö-loppuinen johdos, joka tässä tapauksessa viitannee jollain tapaa toiminnan tulokseen (vrt. esim. muistio, jonka taustalla on muistaa-verbi). Tällainen luova uudissanojen muodostaminen johtamalla vie ajatukset 1800-luvun kirjakielen kehittäjiin, jotka synnyttivät suomen kieleen lukemattomia uusia sanoja.
Uudissanojen muodostaminen luovasti johtamalla vie ajatukset 1800-luvun kirjakielen kehittäjiin.
Puhe-sanan sisältävät ilmaukset ovat siinä mielessä luontevia, että monelle meistä podcastit ovat pitkälti nimenomaan puheohjelmia. Kuitenkin esimerkiksi Ylen päätös nimittää koko audiopuolta podcasteiksi horjuttaa tätä käsitystä, sillä ohjelmat voivat tietysti sisältää monenlaista muutakin ääntä ja jopa videota, niin kuin edellä kävi ilmi.
Kuten tiedämme, puhetta kuunnellaan. Kotukseen on tullut myös tästä näkökulmasta luotu sanaehdotus: kuulento. Rakenteeltaan sana on johtimella -nto/-ntö muodostettu johdos esimerkiksi laskento- ja luento-sanojen tapaan. Ilmaus on kuitenkin hieman pulmallinen, sillä se hahmottuu helposti yhdyssanaksi ja silloin liikutaankin jo avaruudessa.
Podcastin versiointi
Tavallinen tapa sopeuttaa vierassana suomen kieleen on sen ääntö- ja joskus myös kirjoitusasun suomalaistaminen. Podcast-sanan kirjoitusasu on englannin kielen mukainen, mutta Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana ääntyy suomalaisittain [podkast]. Käytännössä ääntöasussa on jonkin verran vaihtelua (esim. ä:llinen [podkäst] englannin ääntämystä karkeasti mukaillen). Myös loppu-i:n avulla kotoisammaksi tehtyjä muotoja kuulee puheessa melko paljon, ja asuja podcasti ja podkasti on esiintynyt kirjoituksessakin. Enemmän tai vähemmän humoristisia ehdotuksia sanan suomalaistamiseksi ovat esimerkiksi pötkasti ja potkaisu.
Omanlaisensa versio podcast-sanasta on lyhenne podi. Muotoa ei ole ainakaan vielä otettu Kielitoimiston sanakirjaan, mutta sitä esiintyy esimerkiksi ammattislangissa eli podcastien tekijöiden kielessä. Podi-lyhennettä ei ollut podcastin merkityksessä tallennettu Kotuksen uudissanatietokantaan ennen tämän jutun kirjoittamista. Kiinnostavaa on, että lyhennettä esiintyy myös podcastien nimissä, samoin kuin cast-loppua (esim. Rahapodi, Urheilucast).
Ruotsin kielessä on käytössä vastaavan tyyppinen lyhenne, (en) podd. Ruotsin akatemian sanakirjassa (Svensk ordbok) podd on ollut vuodesta 2021. Lyhenteelle annetaan kaksi merkitystä: Ensinnäkin sana kuvaa pientä laitetta, johon ladataan ja jolla toistetaan äänitiedostoja. Tämä merkitys on varustettu huomautuksella ”delvis historiskt”, eli se on osittain jo vanhentunut. Sanan ensiesiintymä on vuodelta 2005. Toinen merkitys on nimenomaan ’podcast’; myös tämä merkitys on sanakirjan mukaan pantu merkille ensimmäisen kerran vuonna 2005.
Verkkolähetys-tyyppiset vastineet
Vastine-ehdotusten joukosta erottuvat myös verkkoon ja lähetykseen viittaavat ilmaukset. Esimerkiksi verkkolähetyksen ja verkko-ohjelman kaltaiset sanat liikkuvat kuitenkin niin yleisellä tasolla, että niillä voidaan helposti viitata muuhunkin kuin podcastiin.
Aikanaan Kotuksen Kielikorva-podcastia aloiteltaessa käytiin keskustelua muun muassa ilmauksesta taskulähetys, joka on suora käännös viron podcastia tarkoittavasta sanasta taskuhääling. Yksi vaihtoehto voisikin olla käännöslainan muodostaminen podcastista, mutta sellaisia ei ainakaan Kotuksen sanastajien haaviin ole tarttunut. Käännöslainat ovat tavallinen tapa kartuttaa esimerkiksi suomenkielistä tietotekniikan ja viestinnän sanastoa (kuten push notification -ilmaukselle ehdotettu vastine puskuilmoitus).
Kuten tästä jutusta voi huomata, on erilaisten vastine-ehdotusten kenttä kirjava eikä sieltä ole ainakaan vielä noussut yhtä ilmausta, joka voisi ajan kuluessa haastaa käyttöön vakiintuneen podcastin. Lainasanan yleistymistä lienee osaltaan tukenut se, että podcastiin törmää taajaan monessa muussakin kielessä. Sanalle ei myöskään ole ollut välttämätöntä löytää kotoperäisempää vastinetta, koska se toimii suomen kielessä melko mutkattomasti verrattuna moneen muuhun sitaattilainaan eli sellaisenaan lainattuun sanaan.
Samalla lukuisat podcast-sanaa koskevat yhteydenotot kertovat siitä, että kaikki kielenkäyttäjät eivät edelleenkään ole aivan sujut ilmauksen kanssa. Sanastotyössä kuitenkin seurataan tiiviisti kielen todellista käyttöä, ja esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjaan otetaan vain paikkansa jo vakiinnuttaneita sanoja. Sana-artikkeleita toki lisätään ja päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaan, eli jonain päivänä sanakirjasta voi löytyä podcastin ohella jokin toinenkin vaihtoehto.
Onko sinulla mielessä vastine-ehdotus podcast-sanalle? Jaa se muiden lukijoiden kanssa jutun kommenttikentässä. Kommentointitoiminto on avoinna marraskuun 2023 alkuun.
Podcast-sanasta eri lähteissä
Kielitoimiston sanakirja(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Suomen etymologinen sanakirja(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
TEPA-termipankki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Tietotekniikan termitalkoot(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Riitta Eronen: Podcast (Kielikello 3/2018)(avautuu uuteen ikkunaan)
Svensk ordbok: podd(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Lisätietoa sanojen johtamisesta
Iso suomen kielioppi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (nominijohdoksia käsitellään pykälissä 173–302)