Lehdet
Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja
Riitta Eronen
Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?
Artikkeli
Ylioppilaskokelaiden oikeinkirjoituksesta
Taru Kolehmainen
Miten nykyiset ylioppilaskokelaat hallitsevat oikeinkirjoituksen perusasioita? Äidinkielen ylioppilaskokeiden tarkastaja näkee koulunsa päättävien kirjoitustaitojen koko kirjon.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylämummo värähtelee
Jenni Viinikka
Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen mummobuumi, jossa kiteytyy niin sukupuoleen kuin ikäänkin kohdistuvia asenteita.
Merkitys
Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää
Vesa Heikkinen
Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?
Virka- ja lakikieli
Ymmärrettävämpiä tekstejä Kelasta
Kaino Laaksonen
Kela lähettää vuosittain 19,3 miljoonaa kirjettä. Kirjeet sisältävät monenlaisia tekstejä: päätöksiä, liitelomakkeita, ohjeita. Etuuksien hakulomakkeitakin on satoja. Parhaillaan Kelassa on meneillään tekstien uudistustyö.
Kieli ja työelämä
Ymmärrettävää
Riitta Eronen
Aikanaan viestinnän peruskurssilla opetettiin, että sanoma ei juuri koskaan mene perille sellaisena kuin lähettäjä tarkoittaa: …
Toimitukselta
Ymmärrettävää kieltä erilaisille lukijoille
Leealaura Leskelä, Arto Mustajoki, Aino Piehl
Selkokielellä ja selkeällä kielellä on paljon yhteistä – jopa niin paljon, että ne joskus sekoitetaan toisiinsa. Nimitykset viittaavat kuitenkin eri kielimuotoihin.
Selkeä kieli ja selkokieli
Ymmärsinkö oikein?
Jarkko Kauppinen
Sanakirjassa hakusanaa seuraa usein selite, johon on kiteytetty, mitä sanalla tarkoitetaan. Sanakirjaselitteet ohjaavat lukijan tulkintaa, ja niiden laatiminen on tarkkaa työtä, jonka periaatteet jäävät lukijalta usein piiloon.
Sanakirjat ja sanastot
Ympäristömyötäinen suunnittelu
Sari Maamies
Suunnittelijoiden papereissa esiintyy termi ympäristömyötäinen suunnittelu. Tällaiseen termiin törmätessään lukija tai kuulija voi vain arvailla …
Kysyttyä
Yrityksen kotisivu tekstinä ja tekstilajina
Kimmo Svinhufvud
Miten verkkoteksti eroaa perinteisten viestintävälineiden tekstistä? Jokaisella Internetiä käyttävällä lienee asiasta oma arkikokemuksensa, mutta kysymystä on selvitetty myös yritysten kotisivuja tutkimalla. Kotisivujen tuottaminen ja lukeminen onkin mahdollista vain, jos ymmärretään niiden luonne kokonaisuuksina, joissa kuva ja teksti vaikuttavat yhdessä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli