4/1988
”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia
Anneli Räikkälä
Teonsanojen tapaluokista potentiaali eli mahtotapa näyttää tuottavan kirjoittajille päänvaivaa, ainakin kielitoimistoon esitetyistä kysymyksistä päätellen. Ongelmallista tuntuu olevan potentiaalin muodostus, esimerkiksi onko oikein sanoa tullenee ja päätettänee ja miten käytetään lienee-verbiä. Tässä kirjoituksessa erikoistutkija Anneli Räikkälä käsittelee potentiaalin muodostusta ja vähän käyttöäkin.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Erikoiskielen tekstistä
Elisa Stenvall
Erikoiskieltä, varsinkin erikoiskielen tekstiä on käsitelty melko vähän ruotsalaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa. Tätä puutetta korjaa Britt-Louise …
Kieli yhteiskunnassa
EY vai EC?
Esko Koivusalo, Matti Punttila
Hallitus esitti 1. marraskuuta I988 eduskunnalle selonteon Suomen suhtautumisesta Euroopan taloudelliseen yhdentymiskehitykseen. Ulkoministeriön esityksessä käytettiin Euroopan yhteisöistä lyhennettä EC. Jotkut kansanedustajat puhuivat EY:stä, jotkut EC:stä, ruotsinkieliset edustajat EG:stä. Kielikellossa 4/l987 suositettiin suomenkielisessä tekstissä käytettäväksi käsitettä EY, joka perustuu suomenkieliseen nimeen. Kun lehdissä vielä tuon selonteon yhteydessä pohdittiin kirjavaa lyhenteiden käyttöä, kielitoimisto lähetti lehdille seuraavansisältöisen kirjeen.
Artikkeli
Haamuasiakas, haamumatkustaja
Irma Nissinen
Taannoin kampanjoivat muutamat asiakaspalveluyritykset ja -liitot no show -asiakasta tai Mr. Nobodya vastaan. Hotelleita, ravintoloita, …
Artikkeli
Kirkkoherran viraston nimi
Kirkkoneuvos Pertti Mäkeläinen oli esittänyt, että kirkkoherranviraston nimi muutettaisiin seurakunnanvirastoksi tai seurakuntavirastoksi. Lautakunta piti suunniteltua …
Suomen kielen lautakunta
Mitä uutta kuuluu?
Irma Nissinen
Suomen kansan kielenaarteisiin kuuluu 1960-luvun alkuun valmistunut suurtyö Nykysuomen sanakirja. Sen yli 200 000 hakusanaa ovat käypää kieltä vielä nykyäänkin. Aikaa kirjan ilmestymisestä on kuitenkin ehtinyt kulua jo kohta kolme vuosikymmentä. Näiden vuosien aikana on ihminen ehtinyt muuttaa yhteisöään ja ympäristöään ja joutunut tahtoen tai tahtomattaan rakennemuutoksen rattaisiin. Sanakirjan yhtenä tehtävänä on pysyä ajan kielen tasalla. Niinpä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistossa on tekeillä hakusanoiltaan ajantasaistettu suomen kielen sanakirja. työnimeltään Perussanakirja. Maisteri Irma Nissinen, joka on Perussanakirjan toimittajia, kertoo tässä joistakin sanakirjan uusista sanoista ja sanaryhmistä.
Artikkeli
plasebo
Lääketieteen sanastotoimikunnassa on toivottu suomenkielistä vastinetta sanalle plasebo ’potilaalle muka lääkkeenä annettava tehoton aine, näennäislääke’. …
Suomen kielen lautakunta
Ravitseminen ja ravitsemus
Irma Nissinen
Ravitsemis ja ravitsemus -sanat näyttävät yhdyssanojen alkuosina alituiseen sekaantuvan toisiinsa. Ravitsemusliikkeelle lähetellään kirjeitä ravitsemisliikkeen sijasta, …
Artikkeli
rebound
Lehtori Kyösti Kelhä oli ehdottanut urheilukielen reboundkiekon ja reboundpallon suomenkielisiksi vastineiksi sanoja paluukiekko ja paluupallo. …
Suomen kielen lautakunta
Suomen kielestä ja kansasta
Jorma T. Hartikainen
Professori Lauri Seppänen puuttui Kielikello 3:ssa/1988 kielemme muuttumiseen ja peräsi humanisteja pelastamaan kielemme. En malta …
Kieli yhteiskunnassa