Siirry sisältöön

3/1996

Pro-drug

Anneli Räikkälä

Termillä pro-drug tarkoitetaan lääkeainetta, joka on sellaisenaan lähes tai täysin vaikutukseton mutta joka elimistössä muuttuu …

Sanat

Puhutaanko Suomessa vielä murteita?

Jaana Pajarinen

Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä …

Artikkeli

Pyhäinkuvia ja muita ikoneja

Taru Kolehmainen

Vuosi takaperin käytiin Helsingin Sanomissa keskustelua ikoni-sanan käytöstä. Se lähti liikkeelle artikkelista, jossa esiteltiin eri …

Artikkeli

Relatiivisanan valintasäännöistä

Irmeli Pääkkönen

Relatiivipronominien joka ja mikä työnjako ei ole aina ihan selvä. Ongelmattomien tapausten lisäksi on joukko sellaisia, joissa korva ei heti kerro, kumpi pronomini olisi parempi. Sitkeästi elää edelleen myös käsitys, että pronomini joka viittaa ihmiseen ja mikä taas esineisiin ja asioihin, vaikka erilaisissa kielioppaissa on monet vuodet annettu toisenlaisia ohjeita. Irmeli Pääkkönen on Oulun yliopiston suomen kielen lehtori ja dosentti sekä suomen kielen lautakunnan jäsen. Hän on tutkinut relatiivipronominien käyttää mm. väitöskirjassaan. Tämä kirjoitus perustuu alustukseen, jonka hän laati lautakunnan käsittelyä varten.

Artikkeli

REM-uni

Anneli Räikkälä

Duodecimin sanakilpailussa voitti vastine vilkeuni. Sen rinnalle on alettu kaivata termiä, joka tarkoittaisi ”varsinaista unta” …

Sanat

Saarivaltakunnan nimi

Sirkka Paikkala

Kysymys Britteinsaarilla olevan kuningaskunnan yleiseen julkiseen käyttöön sopivasta nimestä on askarruttanut pitkään monia toimittajia, kääntäjiä, …

Paikannimet

Sähköhoito

Anneli Räikkälä

Englannin ilmauksella electroconvulsive therapy tarkoitetaan psykiatrian alaan kuuluvaa hoitoa, joka tunnetaan yleisemmin nimellä sähkösokkihoito. Käsitteestä …

Sanat

Tutkijakoulu ja tutkijaopiskelija

Anneli Räikkälä

Vuoden 1994 aikana Suomeen omaksuttiin jatkokoulutusjärjestelmä, josta aluksi käytettiin Yhdysvalloista saadun mallin mukaan nimitystä graduate …

Suomen kielen lautakunta

Vielä kerran säteilystä

Antti Niittylä

Kielikellon numerossa 2/96 Olli Aulio kommentoi otsikolla ”Sisältö muotoa tärkeämpi” Anneli Räikkälän artikkelia (Kielikello 1/96), …

Kieli yhteiskunnassa

Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa

Tuula Uusi-Hallila

Tohtori Sirkka Saarinen kirjoittaa Kielikellossa 2/1996(siirryt toiseen palveluun) sukukielten sanakirjojen merkityksestä. Kirjoittaja ottaa aivan oikein …

Kieli yhteiskunnassa