3/1996
Pro-drug
Anneli Räikkälä
Termillä pro-drug tarkoitetaan lääkeainetta, joka on sellaisenaan lähes tai täysin vaikutukseton mutta joka elimistössä muuttuu …
Erikoisalojen sanat
Puhutaanko Suomessa vielä murteita?
Jaana Pajarinen
Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä …
Artikkeli
Pyhäinkuvia ja muita ikoneja
Taru Kolehmainen
Vuosi takaperin käytiin Helsingin Sanomissa keskustelua ikoni-sanan käytöstä. Se lähti liikkeelle artikkelista, jossa esiteltiin eri …
Artikkeli
Relatiivisanan valintasäännöistä
Irmeli Pääkkönen
Relatiivipronominien joka ja mikä työnjako ei ole aina ihan selvä. Ongelmattomien tapausten lisäksi on joukko sellaisia, joissa korva ei heti kerro, kumpi pronomini olisi parempi. Sitkeästi elää edelleen myös käsitys, että pronomini joka viittaa ihmiseen ja mikä taas esineisiin ja asioihin, vaikka erilaisissa kielioppaissa on monet vuodet annettu toisenlaisia ohjeita. Irmeli Pääkkönen on Oulun yliopiston suomen kielen lehtori ja dosentti sekä suomen kielen lautakunnan jäsen. Hän on tutkinut relatiivipronominien käyttää mm. väitöskirjassaan. Tämä kirjoitus perustuu alustukseen, jonka hän laati lautakunnan käsittelyä varten.
Artikkeli
REM-uni
Anneli Räikkälä
Duodecimin sanakilpailussa voitti vastine vilkeuni. Sen rinnalle on alettu kaivata termiä, joka tarkoittaisi ”varsinaista unta” …
Erikoisalojen sanat
Saarivaltakunnan nimi
Sirkka Paikkala
Kysymys Britteinsaarilla olevan kuningaskunnan yleiseen julkiseen käyttöön sopivasta nimestä on askarruttanut pitkään monia toimittajia, kääntäjiä, …
Paikannimet
Sähköhoito
Anneli Räikkälä
Englannin ilmauksella electroconvulsive therapy tarkoitetaan psykiatrian alaan kuuluvaa hoitoa, joka tunnetaan yleisemmin nimellä sähkösokkihoito. Käsitteestä …
Erikoisalojen sanat
Tutkijakoulu ja tutkijaopiskelija
Anneli Räikkälä
Vuoden 1994 aikana Suomeen omaksuttiin jatkokoulutusjärjestelmä, josta aluksi käytettiin Yhdysvalloista saadun mallin mukaan nimitystä graduate …
Suomen kielen lautakunta
Vielä kerran säteilystä
Antti Niittylä
Kielikellon numerossa 2/96 Olli Aulio kommentoi otsikolla ”Sisältö muotoa tärkeämpi” Anneli Räikkälän artikkelia (Kielikello 1/96), …
Keskustelua
Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa
Tuula Uusi-Hallila
Tohtori Sirkka Saarinen kirjoittaa Kielikellossa 2/1996 sukukielten sanakirjojen merkityksestä. Kirjoittaja ottaa aivan oikein esille sen …
Keskustelua