2019
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kielen vaihtelu
Satavuotias juhli isosti!
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mediassa käytetään paljon ilmausta ”isosti”, etenkin ”juhlia isosti”. Sillä tarkoitetaan, että jotain tehtiin näyttävästi …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Sehän on venäjää!
Elina Heikkilä
Vanhassa kirjasuomessa on totuttu näkemään ennen kaikkea ruotsin vaikutusta, ovathan monet 1500–1700-lukujen suomenkieliset tekstit käännöksiä nimenomaan ruotsista. Mutta olisiko vanhassa kirjasuomessa vaikutteita myös venäjästä?
Vanha kirjakieli
Selkokieltä kaikille
Liisa Raevaara
Selkeä, ymmärrettävä ja erilaiset vastaanottajat huomioiva kieli ei synny itsestään. Selkokielen edistämiseen ja kielen saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan tietoa, harjoittelua ja yhteistyötä.
Julkaisuja
Sijaisen titteli
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Työskentelen liittomme toiminnanjohtajan sijaisena. Mikä olisi oikeaoppinen tittelini? Olenko vs. toiminnanjohtaja, vt. toiminnanjohtaja vai …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Sisua ja tasa-arvoa
Sari Maamies
Maaliskuun 19. päivänä liputetaan Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi. Tänä vuonna vietetään hänen syntymänsä 175-vuotisjuhlaa. …
Toimitukselta
Sotalasten kokemukset kieli-identiteetin ja kielielämäkerran muovaajina
Erja Kyckling
Suomalaisen yhteiskunnan monikielisyydestä puhuttaessa eivät välttämättä ensimmäisenä tule mieleen sotalapset, joilla Suomessa tarkoitetaan suomalaisia, toisen maailmansodan aikana pääasiassa Ruotsiin siirrettyjä lapsia. Nyt jo iäkkäiden sotalasten kokemukset suomesta, ruotsista ja muista kielistä ovat kuitenkin ainutlaatuisia Suomen sosiaalihistoriassa, ja siksi ne ovat tutkimisen arvoisia.
Tunteet ja asenteet
Steppi nextille levelille – englanti suomessa
Riitta Korhonen
Uusien ilmiöiden myötä saadaan kieleen uusia sanoja. Jos uutuudet tulevat muualta, niillä on yleensä valmiina nimi jollain muulla kielellä. Valmis nimilappu onkin helposti otettavissa käyttöön sellaisenaan. Nykyään nimilaput ovat pääosin englanninkielisiä.
Lainasanat
Suomalais-irakilainen, Suomen irakilainen ja suomenirakilainen
Riitta Hyvärinen
Kysymys Voiko perhe olla suomalais-irakilainen tai Suomen irakilainen – ja mitä näillä tarkoitetaan? Vastaus Perhe …
Yhteen vai erilleen
Suomalaisen sisun jäljillä
Tanja Helminen
Suomalaisessa kirjallisuudessa sisulla on uhmattu ja vastustettu, sinnitelty sitkeästi, tehty työtä, taisteltu ja voitettu. Mutta milloin alettiinkaan kirjoittaa suomalaisesta sisusta?
Sanojen taustaa
