2001
Mitä Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysytään?
Matti Räsänen
Kielitoimiston neuvonnassa vastataan päivittäin noin seitsemäänkymmeneen kielikysymykseen. Tyypillinen neuvonnan asiakas kysyy lyhenteiden käytöstä tai välimerkeistä, mutta päivän mittaan ehditään käsitellä kielen koko kirjoa.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Mobiili
Riitta Eronen
Uusien matkapuhelimien avulla voidaan saada yhteys Internetiin. Näihin laitteisiin viitataan viestimissä usein vain alkukirjaimella m, …
Kysyttyä
Monen alan ammattilaisia Kielitoimiston kursseilla
Sari Vaula, Annastiina Viertiö
Useimmat Kielikellon lukijat ovat varmaan huomanneet lehdessä säännölliset olevat ilmoitukset, joissa kerrotaan Kielitoimiston järjestämästä koulutuksesta. Avointen kurssien lisäksi Kielitoimisto tarjoaa myös räätälöityä koulutusta. Mitä kysyntä kertoo työelämän koulutustarpeesta?
Kieli ja työelämä
Määräinen artikkeli – suomessa?
Matti Larjavaara
Onko suomeen muiden kielten vaikutuksesta syntynyt tai syntymässä määräinen artikkeli? Entä millaisia pulmia syntyy, kun käännetään tekstiä artikkelikielestä artikkelittomaan?
Rakenteet
Nimien taivutusongelmia: Joe, Harley ja Sydney
Pirjo Mikkonen
Kysymys: Miten taivutetaan partitiivissa etunimeä Joe suomenkielisessä tekstissä? Kannatusta ovat saaneet sekä Joea että Joeta. …
Kysyttyä
Nimistönhuolto, kielellistä ympäristönsuojelua
Sari Maamies
Tämä Kielikellon numero on omistettu nimistölle ja sen huollolle. Nimistönhuolto on tärkeä osa kielenhuoltoa. Nimistö …
Artikkeli
Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin
Ulla Tiililä
Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte
Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?
Artikkeli
Omalta pohjalta ponnistaen
Jaakko Anhava
Suomessa kielipurismi, erityisesti omapohjaisten sanojen kehittely kansainvälisen yhteissanaston vastineiksi, on leimautunut porvarillisen kansallishenkisyyden jäänteeksi. Asiaan saa laajempaa näkökulmaa katsomalla maan rajoja kauemmas.
Kielipolitiikka
Ostoksilla Isossa Omenassa
Pirjo Mikkonen
Monen tarkkakorvaisen kansalaisen huomiota on herättänyt Espoon uuden kauppa- ja palvelukeskuksen nimi ja varsinkin sen …
Kysyttyä