2001
Ajatusviiva ja yhdysmerkki
Minna Pyhälahti
Kielitoimiston neuvonnassa kysytään tavan takaa eripituisten viivojen käytöstä. Kielikellossa 3/1998 numeroiden ja merkkien kirjoittamista on …
Kysyttyä
Arkisen ja asiatyylin rajamailla
Ari Lahdenmäki
Toimittajan on kirjoitettava tekstiä, jonka suurin osa suomalaisista ymmärtää. Lehtikielessä arki- ja asiatyylin raja hämärtyy usein eikä suora lainauskaan ole aina suora.
Artikkeli
Askel askeleelta
Heikki Hurtta
Kun kielessä on vaihtelua, syntyy helposti ajatus, että toinen tai jokin vaihtoehdoista on yleiskielen kannalta parempi tai oikeampi, toinen taas murteellinen, arkinen, vanhahtava tai muuten yleiskieliseen yhteyteen huonommin sopiva. Monesti näin onkin, mutta ei aina. Myös yleiskielessä on sellaista vaihtelua, jossa kielenkäyttäjä voi huoleti noudattaa omaa kielikorvaansa.
Artikkeli
E-asiointi
Riitta Eronen
Lukuisat e:llä alkavat sähköisiin tietoverkkoihin viittaavat sanat näkee kirjoitettavan suomen oikeinkirjoitussääntöjen vastaisesti ilman yhdysmerkkiä ja …
Kysyttyä
Entistä ehompi
Matti Räsänen
Nyky-yleiskielessä sana ehompi tunnetaan vain fraasista entistä ehompi. Mikä on eho-adjektiivin historia? Mitä eho oikeastaan tarkoittaa? Miten eho-sanan komparatiivimuoto ehompi on tullut kirjakieleen fraasin osaksi?
Artikkeli
Etnisten nimitysten eri sävyt
Satu Tervonen
Suomalaisten kielitaju ei ole yhtenäinen, kun puhutaan kansallisuusnimityksistä. Se, mistä toinen loukkaantuu, saattaa toiselle olla tavallista puhekieltä. Erilaisten kansallisuuteen ym. etniseen alkuperään viittaavien nimitysten eli etnonyymien merkityksiä ja sivumerkityksiä on selvittänyt pro gradu -tutkielmassaan Satu Tervonen.
Artikkeli
Etunimen valinta – haasteellista kielenkäyttöä
Arja Lampinen
Etunimen tehtävä on erottaa yksilöt toisistaan, mutta nimi kertoo paljon muutakin. Nimissä heijastuu mm. eri aikojen arvomaailma. Nimen valinta on tärkeä kielellinen teko. Seuraavassa kerrotaan, millaisia nimiä Suomessa on annettu viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana ja millaisin perustein ne on valittu.
Artikkeli
Euro ja sentti suomeksi
Aino Piehl
Euro otetaan Suomessa ja muissa EMU-maissa käyttöön vuoden 2002 alusta. (Yhä useampi joutuu viimeistään nyt …
Kysyttyä
Euroopan kielivuoden päättyessä
Sari Maamies
Kulunut vuosi 2001 on ollut Euroopan unionin ja neuvoston julistama Euroopan kielten vuosi. Tavoitteena on …
Artikkeli
Hemaiseva huikaisee
Riitta Eronen
Yleisradion Kielikorvassa kysyttiin syksyllä 2000, miten kielessä voi olla sana hemaiseva, vaikka siinä ei ole …
Kysyttyä