2000
Lyhenteestä virsi kaunis?
Sari Maamies
CD-ROM, WHO, ERM, FM, TYKY, PAH: kulttuurimme on täynnä kirjainyhdistelmiä, koodimerkintöjä ja symboleja. Niihin on …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Lyhenteitä: a – fil. toht.
Seuraavassa on luettelo tavallisista suomalaisista ja suomenkielisessä tekstissä esiintyvistä vieraskielisistä lyhenteistä. Lehdessä julkaistavassa luettelossa ei …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Lyhenteitä: FIM – kv.
FIM Suomen markka(a) (valuutan tunnuksena) FINNFUND (myös Finnfund) Teollisen yhteistyön rahasto oy FK (myös fil. …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Lyhenteitä: kWh – oz.
kWh kilowattitunti(a) KVL 1) Kunnallisvirkamiesliitto; 2) keskusverolautakunta; 3) Kuluttajavalituslautakunta KVT kaupungin vuokratalo KVTEL kunnallisten viranhaltijain …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Lyhenteitä: P – terveystiet. lis.
P p 1) penni(ä); 2) piko- (kerrannaisyksikön etuliitteenä 10 potenssiin –12); 3) pondi(a) p. 1) …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Lyhenteitä: terveystiet. maist. – ÄOL
terveystiet. maist. (myös TtM) terveystieteiden maisteri terveystiet. toht. (myös TtT) terveystieteiden tohtori TES työehtosopimus TeT …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Lyhentäminen lähentää
Riitta Hyvärinen
Nauru on voittamaton ase. Naurulla voi käydä myös kielen käytänteiden kimppuun, esimerkiksi riisua lyhenteiltä niiden …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Maakunnan liitot
Sari Maamies
Kielikellossa 2/1998 (ks. Lue myös) on Sirkka Paikkalan kirjoitus läänien ja maakuntien nimistä. Kirjoituksessa kerrotaan, …
Kysyttyä
Mainostoimittaja miettii sanojen vivahteita
Riitta Hyvärinen
Kieli on tärkeä osa monen työtä. Joillekuille se on tavalla tai toisella jopa sen keskeinen sisältö – tekstien kirjoittamista ja lukemista, niiden pohjalta keskustelemista, jälleen uuden tekstin tuottamista. Joissakin töissä kieli taas on niin huomaamaton väline, että työn tekijäkään ei havaitse sen merkitystä, ennen kuin törmää taidon puutteeseen. Esittelemme tällä palstalla kieltä, työtä ja työn tekijöitä – ihmisiä kielityössä.
Kieli ja työelämä
Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä
Harri Mantila
Pohjois-Ruotsissa puhuttavasta suomesta kehittynyt meänkieli on saanut virallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Murteen ja kielen rajaa on mahdoton määritellä, sillä se on paitsi kielitieteellinen myös vahvasti poliittinen kysymys. Viime kädessä on kyse ihmisten oikeudesta omaan identiteettiin ja kulttuuriin.
Artikkeli