Siirry sisältöön

1992

Sanomalehti ja äidinkieli

Esko Koivusalo

Sanomalehtien liitto palkitsi syksyllä 1991 filosofian maisteri, lääketieteen ja kirurgian tohtori h.c. Esko Koivusalon sanomalehdistön …

Artikkeli

Parillisista sidesanoista
Sekä–että ja niin–kuin

Paavo Pulkkinen

Parina käytettävä sekä–että kuuluu suomen kielen keskeisiin rinnastuskonjunktioihin. Sen avulla yhdistetään useimmiten kaksi ilmausta: Talossa …

Artikkeli

Selkeytyikö virkakieli?

Esko Koivusalo

Valtioneuvosto asetti 18. lokakuuta 1979 komitean, joka tehtäväksi annettiin ”laatia ehdotukset siitä, miten säädösten sekä kansalaisille annettavien viranomaisten päätösten ja muiden tekstien ymmärrettävyyttä voidaan parantaa”. Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula. Komiteaan kuului kielitoimiston silloinen toimistopäällikkö Esko Koivusalo, joka jo enen komitean asettamista oli pohjustanut sen työtä pitämälllä koulutustilaisuuksia monissa hallinnon ja oikeudenkäytön laitoksissa. Sitten kun valtioneuvosto oli 23.6.1982 antanut päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi, Koivusalo johti kielitoimiston työtä valtion viranomaisten kielenkäytön kehittämisessä. Seuraavassa – nyt jo Kordelinin säätiön asiamieheksi siirtynyt – Esko Koivusalo esittää kokemuksiaan tästä työstä. Tämä Kielikellon numero on kokonaisuudessaan omistettu virkakielen huollolle.

Artikkeli

Sopiiko se? Se-pronominin viittausmahdollisuuksista

Raija Lehtinen

Pronominit ovat yksi kuudesta sanaluokasta. Taivutukseltaan pronominit ovat nomineja samoin kuin substantiivit, adjektiivit ja numeraalit. …

Artikkeli

Sotilasarvot kertovat

Erkki Lyytikäinen

Sotilasarvojen nimitykset ovat suomen kielessä oma ja omalaatuinen sanastoryhmänsä. Lähes puolet väestöstä joutuu tietyssä elämänsä …

Artikkeli

tariffi

Savon Voima oli pyytänyt lautakunnan apua uuden sanan löytämiseksi tariffin vastineeksi. Lautakunta ei pitänyt tariffi-sanan …

Suomen kielen lautakunta

Tekijät ja asioiden suhteet virkakielessä

Liisa Huovinen-Nyberg

Perinteisesti virkakielen päätavoitteina on pidetty asiallisuutta, täsmällisyyttä ja kielellistä moitteettomuutta. Usein viranomaisteksteissä myös vältetään liiallista ehdottomuutta ja jossain määrin pyöristetään sanontaa. Samoin liikaa persoonallisuutta yritetään kaihtaa. Virkakielen huoltaja Liisa Huovinen- Nyberg tarkastelee kahta nykyvirkakielelle tyypillistä piirrettä: passiivimuotoa ja nominaalistamista. Ne piilottavat usein vastuunottajan persoonan ja häivyttävät asioiden väliset riippuvuussuhteet.

Artikkeli

Tšekkoslovakian itsenäistyvien valtioiden nimet

Nykytiedon mukaan Tšekkoslovakiasta muodostuu kaksi itsenäistä valtiota. Toisen valtion nimeksi on vakiintunut Slovakia, toisesta on …

Suomen kielen lautakunta

Tähdenvälejä

Anneli Räikkälä

Prepositiolla af, van, von, de, de la jne. alkavien nimien oikeinkirjoitus virkkeen alussa näyttää edelleen …

Artikkeli

velkaneuvoja

Helsingin yliopiston Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos oli pyytänyt apua ylivelkaantuneiden neuvontaan tähtäävän koulutuksen saaneiden nimittämisessä. Lautakunta suositti …

Suomen kielen lautakunta