Siirry sisältöön

1991

”Kohtuullisesti kasassa”. Kaksi kielen häirikköä

Terho Itkonen

Häiriköitä siis. Itse sana häirikkö ei kielessämme ole kovin vanha; sen sepitti kamarineuvos Matti Viherjuuri …

Artikkeli

A:sta Ö:hön. Suomen kielen yleisyystilastoja

Matti Pääkkönen

Mitkä ovat suomen kielen tavallisimmat kirjaimet? Tähän tietokilpailujen tyypilliseen kysymykseen ei saa oikeaa vastausta katsomalla tietosanakirjan paksuimman osan selkää tai puhelinluettelon suurinta nimiryhmää. Sanojen loput muuttavat tilannetta. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen on koottu laaja aineisto nykysuomen yleiskieltä. Sen pohjalta on apulaisprofessori Matti Pääkkönen julkaissut äskettäin kirjan ”Grafeemit ja konteksti. Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta”. Seuraavassa artikkelissa hän esittelee suomen yleiskielen kirjaintilastoja ja esiintymistiheyden vaihtelun syitä.

Merkit, numerot ja lyhenteet

Aakkosista kööriin

Risto Haarala

Monet lienevät hiljattain huomanneet uutisen Suomen kielen perussanakirjan ilmestymisestä. Millaisesta kirjasta oikein on kysymys? Perussanakirja …

Artikkeli

Asutusnimien taivutusohjeet

Ritva Liisa Pitkänen

Suomessa jotkut paikannimet taipuvat sisä- ja jotkut taas ulkopaikallissijoissa. Sanotaan Alastarolla mutta Ylistarossa, Laviassa mutta …

Artikkeli

Burn out

Katsottiin, että burn outin suomenkieliseksi vastineeksi on vakiintumassa työuupumus.

Erikoisalojen sanat

Diabetes ja diabeetikko

Vierasperäisen diabetes-sanan rinnalla on hyvä käyttää omapohjaista sanaa sokeritauti. Ilmaukset sokeritautinen ja diabetespotilas ovat jälkiosiensa …

Kielimuodot

Dysmelia

Dysmelian omapohjaiseksi vastineeksi pidettiin suositettavana ilmausta synnynnäinen raajavikaisuus.

Artikkeli

Ei suomi Suomesta katoa

Osmo Ranta

Suomen kansan kulttuurinen ympäristö on muuttunut nopeammin kuin Euroopan ydinalueilla elävien kansojen. Olemme tulleet vuosituhansien …

Artikkeli

Eurovisiosta euromössöön

Irma Nissinen

”Ikkunat auki Eurooppaan”, väitetään Pietari Suuren tokaisseen Pietarin kaupunkia perustaessaan. Sen jälkeen tämä ilmaus on …

Artikkeli

firstness, secondness, thirdness

Opiskelija Harri Töysä oli tiedustellut sopivia suomenkielisiä vastineita semiotiikan termeille firstness, secondness ja thirdness. Kysyjä …

Suomen kielen lautakunta