1/2016
”Päivä” yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä
Aila Mielikäinen
Yleiskielessä käytetään toisinaan sellaisia ajankohtaa tai aikakautta kuvailevia ilmauksia kuin ilon päivä, nuoruutemme päivinä. Uskonnollisessa kielessä päivä-sana saa genetiivimääritteen vielä useammin.
Merkitys
Arkiruokaa tavallisille suomalaisille
antielitistinen retoriikka mainoksissa
Ville Virsu
Mainonnan kieli tarjoaa luksusta ja massoista erottumista, mutta toisaalta myös tavallisen väen arkea korostava puhe houkuttelee ostajia. Se esittää samanlaisuuden ja tavallisuuden tavoiteltavana.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Endokrinologin vasara
Sari Maamies
Tunnetko seuraavien lääketieteen kielessä esiintyvien sanojen ja lyhenteiden merkityksen? Ne on selitetty Lääketieteen termit -teoksessa …
Kielivoimistelua
Evankelis- ja luterilainen
Seppo Salo
Kielitoimisto ja Suomen luterilainen kirkko ovat eri kannalla kirkon nimen kirjoitustavasta. Kielitoimiston mukaan alkuperäinen, kirkon …
Keskustelua
Evankelisluterilainen: suosituksen taustaa
Taru Kolehmainen
Suomen kielen lautakunta keskusteli kirkon nimen kirjoitusasusta 13.10.1986 Taru Kolehmaisen alustuksen perusteella. Ohessa Taru Kolehmaisen selvitys nimen ja suosituksen taustasta.
Keskustelua
Isolla vai pienellä: kalašnikov vai Kalašnikov?
Minna Pyhälahti
Kysymys: Kirjoitetaanko kalašnikov vai Kalašnikov, kun on kyseessä ase, ei mies? Vastaus: Kalašnikov on alun …
Kysyttyä
Kaskisuomalaisista metsäsuomalaisiksi
Tuula Eskeland
Metsäsuomalaiset ovat yksi Norjan viidestä kansallisesta vähemmistöstä. He ovat aikoinaan paremman elämän toivossa länteen muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä, ja suomen kieli näkyy vielä alueen nimistössä.
Paikannimet
Kieli edellä
Riitta Eronen
Mitä Suomessa tapahtuikaan vuonna 1976? Silloin laadittiin mm. sellaiset vaikutuksiltaan kauaskantoiset lait kuin tupakkalaki ja …
Toimitukselta
Kielineuvonnan vuosikymmenet radiossa ja verkossa
Riitta Eronen
Radiosta voi kuulla kaikuja Kielitoimiston puhelinneuvonnan historiasta, kun Ylen ykkösen kieliohjelma Aristoteleen kantapää esittää Kotimaisten …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kotimaisten kielten keskus täyttää 40 vuotta
Pirkko Nuolijärvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1976. Neljän vuosikymmenen varrella moni asia ‒ nimikin ‒ on muuttunut, mutta Kotus elää ja toimii edelleen aktiivisesti suomen ja ruotsin kielen parissa kaikenkielisten suomalaisten hyödyksi.
Kielenhuollon historia ja periaatteet