1/2005
”Kyllä kansa tietää” – Veikko Vennamon poliittinen retoriikka
Laura Parkkinen
Suomeen on jäänyt monta lentävää lausetta värikkään poliitikon Veikko Vennamon käyttämästä kielestä, jossa oli kaikuja niin uskonnollisesta kuin vasemmistolaisestakin puheesta. Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) retoriikka elää muutenkin yhä vahvana poliittisessa puhunnassa, vaikka puolue poistui virallisesti puoluerekisteristä vuonna 2003.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
60-vuotisjuhliin uudessa asussa
Riitta Eronen
Kielitoimisto täytti äskettäin 60 vuotta. Miten se on mahdollista, vaikka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ei ole …
Toimitukselta
Alma mater, yliopisto ja University. Akateeminen maailma kielivalintojen edessä
Pirjo Hiidenmaa
Tanska, Ruotsi ja Viro ovat laatineet kieliohjelmat, joilla ne pyrkivät vahvistamaan omien kieltensä asemaa. Norjassa tällainen ohjelma on tekeillä. Suomessa on laadittu suomenruotsia koskeva toimintaohjelma; myös suomen kielen kehittämisohjelmaa suunnitellaan. Kielen asemaa tarkastellaan kaikkialla Euroopassa, ei vain ”pienissä” maissa ja ”pienten” kielten asemaa. – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitykseen.
Artikkeli
Jalkautuva huoltokirja
Sari Maamies
Erästä kielineuvonnan kysyjää mietitytti verbin jalkauttaa käyttö. Hän oli törmännyt siihen tekstissä, jossa kirjoitettiin arvojen …
Kysyttyä
Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?
Heikki Hurtta
Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.
Rakenteet
Kirjallisuuden sana- ja lukukirja
Riitta Eronen
Vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja on meillä ensimmäinen laatuaan, sillä alan aiemmat suomenkieliset termistöt ovat olleet lähinnä suppeita sanastoja. Laajempi, käsikirjan tyyppinen Otavan kirjallisuustieto (1990) taas keskittyy pääasiassa kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa.
Julkaisuja
Kritisoida vai kritikoida? Eräs vierassanaryväs
Matti Räsänen
Eräät vierassanoihin perustuvat verbit muodostavat nykysuomessa kiintoisan ilmausrypään. Siihen kuuluvissa verbeissä on senkaltaista vaihtelua kuin sanoissa idealisoida ~ ideaalistaa, kritikoida ~ kritisoida ja standardisoida ~ standardoida. Mikä on näiden sanatyyppien historia ja vaihtelun tausta?
Artikkeli
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Marjatta Palander
Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Muistonimien antamisesta
Sirkka Paikkala
Helsingissä on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua kadunnimistä ja nimeämisen periaatteista. Keskustelua ovat herättäneet varsinkin kaupungin historiasta esiin nostettujen henkilöiden mukaan annetut ns. muistonimet. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta on laatinut muistonimien antamisesta toimintaohjeet avuksi paitsi itselleen myös muille nimeämiskysymyksiä käsitteleville.
Nimet
Ohjeita tekstin ulkoasun muotoiluun
Sari Maamies
Tietotekniikan yleistyminen ja taitto-ohjelmat ovat avanneet tavalliselle tekstintuottajalle aivan uudenlaiset mahdollisuudet tekstien ulkoasun muotoiluun ja …
Julkaisuja