Monissa suomen kielen sanakirjoissa ja kielenhuollon oppaissa annetaan ohjeita löytyä-verbin käytöstä. Muun muassa Osmo Ikolan Nykysuomen oppaassa (2001) todetaan, että ellei tarkoiteta etsimisen tulosta tai sattumalta tapahtunutta löytymistä, on parempi käyttää esimerkiksi olla-verbiä löytyä-verbin sijasta. Nykysuomen sanakirja (1951–1961) antaa kartettavasta käytöstä esimerkin Helsingissä löytyy useita kauniita rakennuksia.
Sanakirjojen ja oppaiden esimerkit vaikuttavat kuitenkin hieman vanhentuneilta, sillä omien havaintojeni ja tutkimusaineistonikin perusteella löytyä-verbiä käytetään nykyisin enää harvoin olosijaisen paikan adverbiaalin kanssa, kuten Nykysuomen sanakirjan esimerkissä (Helsingissä). Sen sijaan lause kuuluisi todennäköisemmin Helsingistä löytyy kauniita rakennuksia, jossa paikan adverbiaali on erosijainen. Tällaisessa käytössähän ei ole kieliopillisesti mitään moitittavaa, sen sijaan niin löytyä-verbin käytön tarpeellisuudesta mainitussa yhteydessä kuin lauseen merkityksestä voi olla montaa mieltä. Toisaalta Taru Kolehmainen (2014) ottaa teoksessaan Kielenhuollon juurilla kritisoiden kantaa artikkelin alussa mainitsemani ohjeen liialliseen ehdottomuuteen vielä nykyisissäkin kielenhuollon ohjeistuksissa. Onko siis aika ajanut vanhan ohjeen ohitse?
Tutkin pro gradu -tutkielmassani löytyä-verbin polysemiaa eli monimerkityksisyyttä aineistonani Suomi24-keskustelupalstan normittamattomat, puhekielenomaiset tekstit sekä sanoma- ja aikakauslehtien yleiskieliset tekstit. Keskustelupalsta-aineistoni tekstit ovat vuosilta 2001–2017 ja lehtiaineistoni tekstit vuosilta 1998–2016. Tutkielmassani tarkastelen aineistoni avulla, miten löytyä-verbi esiintyy aidossa kielenkäytössä ja millaisia merkityksiä sille voi hahmottaa. Löytyä-verbin merkityksiä on käsitelty Kielikellossa myös aiemmin: numerossa 1/2004 Arja Lampinen esittelee verbin merkityksen laajentumista ja sitä, missä yhteyksissä sen käyttö merkityksessä ’olla olemassa’ on sopivaa ja milloin olisi parempi pitäytyä esimerkiksi olla-verbin käytössä.
”Etsit vaan kyllä se sieltä löytyy” – etsimisen tulos
Tyypillisesti löytyä-verbin merkitykseen liittyy oletus etsimisestä, mikä usein sanallistetaan joko suoraan etsiä- tai hakea-verbillä tai muulla etsimistä kuvaavalla ilmaisulla. Niin puhekielisessä kuin yleiskielisessäkin aineistossani on tapauksia, joissa löytymistä tai löytymättä jäämistä edeltää sanallistettu etsiminen. Sanoma- ja aikakauslehtiaineistossa korostuvat toteava asioiden esittely ja tarinankerronta, Suomi24-keskustelupalstalla sen sijaan annetaan vinkkejä ja pyydetään apua asioiden löytymiseen. (Esimerkkien kirjoitusasua ei ole muutettu.)
1) Nykyasunnoista jääkukkia on turha hakea, niiden viimeiset turvapaikat löytyvät vanhojen torppien akkunoista.
2) Etsit vaan kyllä se sieltä löytyy
Myös työnhaku on prosessi, joka nimensä mukaisesti vaatii yleensä etsimistä ja hakemista ja joka onnellisessa tapauksessa päättyy töitten löytymiseen. Tällaisia esimerkkejä on runsaasti sekä keskustelupalstoilla että sanoma- ja aikakauslehdissä.
3) Älä vaivu epätoivoon, vaikka tänä vuonna ei toivottua työpaikkaa löytyisikään.
4) Hae töitä. Vaikkei niitä heti löytyiskään, niin älä lannistu.
Joskus löytymistä edeltävän etsimisen paljastaa jokin muu ilmaisu asiayhteydessä. Esimerkin 5 adverbiaali lopulta kertoo, että sopivaa makuparia on etsitty kenties pitkäänkin, ja lopulta se löytyi maustepaahdetusta lohesta. Myös esimerkki 6 on laajempaa kontekstia tuntemattakin helppo tulkita niin, että lemmikki on päässyt pakoon häkistään ja kirjoittaja toivoo sen löytymistä.
5) Sopiva pari löytyi lopulta maustepaahdetusta lohesta, jota käytettiin myös juoman koristeessa.
6) Tosi surkeaa ja toivottavasti löytyy. Laita häkki tao onko mahdollista laittaa lattialle ovi auki jos vaikka tulis sinne takas? Mun hamsteri tuli joskus sillee
”Laji löytyi vähän vahingossa” – sattumalta tehty löytö
Aina löytyminen ei ole aktiivisen etsimisen tulos, vaan pikemminkin sattumalta tehty havainto. Tähän joukkoon sijoittuvia aineistoesimerkkejäni yhdistää niiden tapa herättää löytäjässään vahvoja tunteita – sekä negatiivisia että positiivisia.
Esimerkki 7 esittelee tilanteen, jossa löydös on epätavallinen ja löytäjälleen epämieluisa. Koska voidaan olettaa, ettei kukaan odota törmäävänsä ruumiiseen asuinympäristössään, uskon, ettei myöskään esimerkissä esiintyvä löytäjä etsinyt kyseistä ruumista, vaan se löytyi sattumalta. Esimerkin 8 löydös sen sijaan on arkipäiväinen, joskaan ei toivottava. Siispä sitaatin kirjoittajan lieneekin kohdannut löydökset harmistuneen yllättyneenä sen sijaan, että olisi tarkoituksella etsinyt niitä.
7) Eräänä aamuna Montagun kotikadun läheltä löytyi alaston naisen ruumis, joka oli ilmeisesti kunniamurhan uhri.
8) Pitäkääpä ihmiset kisunne kytkettynä tai sisätiloissa. Vielä kun kerran löytyy kissanpaskaa terassilta niin viritän loukun ja vien elukan rankkurille tms.
Toisaalta sattuma voi tuoda tielle myös iloisia yllätyksiä. Esimerkin 9 kirjoittaja kertoo uudesta urheiluharrastuksestaan, ja ilmaisu vähän vahingossa kertoo, ettei hän välttämättä aktiivisesti etsinyt sitä. Voidaan olettaa, että myös esimerkissä 10 sattumalla on ollut osuutta asiaan; tätä tulkintaa puoltaa myös yllättää-verbi. Kuten monissa muissakin tapauksissa myös tässä voi toki spekuloida sitä, onko mahdollista aktiivisesti etsiä jotain sellaista, jonka olemassaolosta ei tiedä.
9) Laji löytyi vähän vahingossa.
10) Arkistotyöntekijä ilahtuu, kun aineisto yllättää ja löytyy jotain erityistä.
”Olemuksesta löytyy myös aimo annos tarmokkuutta” – olemassaolon ilmaus
Kun kyse ei ole aktiivisesta etsimisestä eikä liioin sattumalta tehdystä löydöstä, verbillä löytyä ilmaistaan aineistoissani usein olion konkreettista ja jopa muuttumatonta sijaintia tietyssä paikassa. Seuraavassa esimerkissä kuvaillaan Pohjoismaiden kansanopistojen sijaintia. Erityisesti tässä tapauksessa löytyä-verbiä käytetään kuvaamaan subjektin tarkoitteen konkreettista, muuttumatonta olemassaoloa. Verbi löytyä vertautuu esimerkin edeltävässä lauseessa käytettyyn verbiin sijaita ’olla jossakin paikassa’, mikä tukee tulkintaa verbin käytöstä olemassaolon ilmaisijana.
11) Pohjoismaiden pohjoisin ja koillisin kansanopisto sijaitsevat Norjassa, läntisin taas löytyy Grönlannista.
Samoin seuraavassa esimerkissä kuvaillaan esineiden sijaintia. Koska sitaatin kirjoittaja on tietoinen enkelihahmojen olemassaolosta kotonaan, niitä ei liene tarpeen etsiä. Ne yksinkertaisesti ’ovat olemassa’.
12) Enkeleitä löytyy myös kotoani, ne antavat rauhallisen tunnelman sinne.
Toisaalta verbillä löytyä voidaan kuvailla myös sellaisen asian olemassaoloa, jonka tarkkaa sijaintia ei tiedetä tai ei voida tai haluta tarkemmin määritellä. Seuraavassa esimerkin kirjoittaja tarkoittaa, että kuvaillun kaltaisia ihmisiä on olemassa, mutta hän ei halua osoittaa ketään sormellaan.
13) Katkeruus, kauna ja vanhojen asioiden vehtaaminen eivät kuulu minun tyyliini mutta ainahan niitä löytyy ihmisiä jotka niistä kicksinsä saavat.
Sanoma- ja aikakauslehtiaineistossani löytyä-verbin ’olla olemassa’ -tyyppinen käyttö liittyy siis usein elottoman asian sijainnin kuvailuun. Sen sijaan keskustelupalstalla löytyä on yhteydessä erityisesti ihmisten ominaisuuksien kuvailuun. Ihmiseltä voi löytyä esimerkiksi kokemusta, temperamenttia tai tarmokkuutta:
14) Olen ehdottomasti luotettava ja vastuuntuntoinen ja kokemusta lastenhoidosta löytyy.
15) Olen vähän italiaano, temperamenttia löytyy.
16) Kysymättä jää, onko vilkas olemus enemmän savolaisuutta vai karjalaisuutta. Olemuksesta löytyy myös aimo annos tarmokkuutta.
Löytyä voi viitata myös omistamiseen tai muuhun kiinteään suhteeseen puheenaiheen kanssa. Esimerkeissä 17 ja 18 kirjoittajat kertovat asioista, joita he omistavat. Vaikka esimerkin 19 merkitys onkin ’minulla on vaimo’, ei siinä kyse ole varsinaisesta omistamisesta. Sen sijaan löytyä kuvaa tässä tapauksessa sosiaaliseen sopimukseen perustuvaa kiinteää suhdetta osapuolten välillä.
17) Rättejä [= vaatteita] löytyy niin paljon etten jaksa eritellä. En harrasta kirkkaita/räikeitä värejä.
18) Minulta löytyy jo kaikki tarvittavat ilmaiset tv-kanavat sekä digiboksi, johon tallennan nämä suosikkiohjelmat.
19) Myös saatoin vakuuttaa kihlautuneena, että vaimokin löytyy.
Monimerkityksisyyttä aidossa käytössä
Valtaosa löytyä-verbin käytöstä liittyy niin yleiskielisissä kuin puhekielisissäkin teksteissä jonkin asian etsimiseen. Oma aineistoni ja luokitteluni kuitenkin osoittavat, että myöskään merkitys ’olla olemassa’ ei ole pelkästään marginaalinen ilmiö. Sekä puhekielenomaisissa keskustelupalstaviesteissä että normitetussa sanoma- ja aikakauslehtikielessä käytetään runsaasti ilmauksia, joissa löytyä-verbi ilmaisee olion olemassaoloa. Sen sijaan kontekstit, joissa löytyä-verbillä ilmaistaan sattumanvaraista löytymistä, jäivät aineistoissani hyvin vähäisiksi.
Tapa käyttää löytyä-verbiä ilmaisemaan olemassaoloa voi motivoitua Lampisenkin (2004) uumoilemasta kirjoittajan halusta vaikuttaa kohteliaalta. Kaikkiin tapauksiin selitys ei kuitenkaan päde. Paljon on merkitystä varmasti myös germaanisten kielten vaikutuksella, sillä esimerkiksi ruotsiksi voidaan käyttää rakennetta det finns, kun halutaan kertoa, mitä jossakin on.
Jokainen kielenkäyttäjä tekee kohtaamistaan teksteistä omat tulkintansa, ja aineistoa lajitellessani minäkin jouduin turvautumaan vahvasti omaan kielitajuuni. Kuitenkin edellä esittämieni esimerkkien perusteella löytyä-verbille voidaan siis hahmottaa ainakin kolme toisistaan hieman poikkeavaa merkitystä.
Sanakirjojen ja kielenhuollon oppaiden epäsuomalaisena pitämä tyyppi Helsingissä löytyy kauniita rakennuksia esiintyy tutkimistani 340 esimerkistä vain parissa. Tapaukset, joissa asian tai ihmisen olemassaoloa kuvaillaan, olivatkin pääsääntöisesti muotoa Helsingistä löytyy kauniita rakennuksia. Kaiken kaikkiaan lähes puolet aineistoni esimerkeistä ovat merkitykseltään olemassaoloa kuvaavia. Ei siis ole niin, että vain se, mikä on ollut hukassa, voi löytyä, vaan suomen kielellä voi löytää asioita myös aivan etsimättä tai edes tuntematta niiden olinpaikkaa.
Lähteet
Ikola, Osmo 2001: Nykysuomen opas. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja.
Kilpeläinen, Helmi 2021: Jos tämä on onnellisinta ja parasta mitä maailmasta löytyy, aika huonolta näyttää. Löytyä-verbin polysemiaa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202106038224.pdf(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kolehmainen, Taru 2014: Kielenhuollon juurilla. Suomen kielen ohjailun historiaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk41/Kielenhuollon_juurilla.pdf(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Lampinen, Arja 2004: Löytää ja löytyä. – Kielikello 1/2004. https://www.kielikello.fi/-/loytaa-ja-loytya(avautuu uuteen ikkunaan)
Nykysuomen sanakirja. Helsinki: WSOY 1951–1961.