Siirry sisältöön

kielioppi

Kiistakapulana sukupuolineutraali kieli

Frida Ahonen

Latinalaista Amerikkaa on viime aikoina ravistellut keskustelu sukupuolineutraalista kielestä. Onko espanjan kieliopillinen systeemi murroksessa?

Tunteet ja asenteet

Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään -futuurilla ilmaistaan?

Heidi Niva

Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Pöydällä parikymmentä eriväristä herätyskelloa.

Tulla tekemään -futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa

Mari Siiroinen

Moni välttelee tulla tekemään -rakennetta ajatellen, ettei sen käyttöä suositeta. Sitkeästi toiset sitä kuitenkin viljelevät. Miksi niin sanotun tulla-futuurin käytöstä on varoiteltu ja milloin tämä varoittelu on alkanut? Milloin ja mistä tällainen tulevaisuuteen viittaava verbirakenne on suomen kieleen tullut?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Tarkastellessa vai tarkasteltaessa?
Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa

Lauri Hauru

Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa– ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa– ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kolme hyttystä lennossa.

Löytymisen merkityksiä

Helmi Kilpeläinen

Ohje ”Vain jokin, joka on ollut hukassa, voi löytyä” lienee monelle tuttu jo kouluajoilta. Ohjeen mukaan ilmauksia kuten ”Puhelimesta löytyy hyvä kamera” olisi siis vältettävä. Mutta pidetäänkö tästä enää nykyisin kiinni, ja mitä kaikkea löytyä oikeastaan tarkoittaa?​​​​​​​

Sanat

Passiivin tekijää jäljittämässä: pihalla haukutaan, hapot hajotetaan

Riitta Korhonen

Suomen kielen passiiviksi kutsuttu verbimuoto tarjoaa keinon jättää lauseessa tekijä tai kokija täsmentämättä. Silti taustalle oletetaan joku ihminen tai ihmisryhmä – ellei tekstiyhteys vihjaa jotain muuta. Joskus passiivilause voi olla tekijän mainitsematta jättämisen takia myös hämmentävän monitulkintainen.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kohtalo ja toivonta

Riitta Eronen

Kysymykset Tiedätkö tai arvaatko, mitä nämä vanhat kielioppitermit tarkoittavat? Vastaukset ovat kuvan alla. Vastaukset Lähteitä …

Kielivoimistelua

Eikä on entisensä. – Eikä!

Riitta Korhonen

Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.

Verbit

Kielioppi elvyttää aunuksenkarjalaa

Erkki Lyytikäinen

Ennen sotia Suomeen kuului kuusi kieleltään karjalaista pitäjää Laatokan Karjalassa: Salmi, Ilomantsi, Korpiselkä, Suojärvi, Suistamo …

Julkaisuja

Suomen kielen varhaiskielioppi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut vuonna 2008 löytyneen 1600-luvulla laaditun kielioppikäsikirjoituksen teoksena Rudimenta linguae Finnicae …

Vanha kirjakieli