Asioita vertailtaessa näkyy usein käytettävän seuraavanlaista ilmaustapaa.
Valaistuksen määrä vaihtelee siten, että vuoden pimeimpänä aikana se on etelärannikolla 20 kertaa vähäisempi kuin kesällä.
Leeuwenhoek koetti laskea eliöiden kokoa ja päätyi siihen, että eräs pienimmistä eliöistä oli tuhat kertaa pienempi kuin ison täin silmä.
Havaintoteorian mukaan punainen värierottelu voi olla kolme kertaa ja sininen jopa kuusi kertaa epätarkempi kuin vihreä väri terävän kuvan muodostamisessa.
Havaittiin, että kun huoneisiin aiheutettiin sähköisellä ionigeneraattorilla negatiivinen mikroilmasto, vilustumisista aiheutuvia poissaoloja oli 16 kertaa vähemmän kuin vastaavana aikana ennen ilmastointia.
Näissä esimerkeissä on kertolaskusta tuttu ilmaus niin ja niin monta kertaa. Maallikkolukijan ensimmäinen ajatus tuollaisen ilmauksen jälkeen on yleensä se, että asia suurenee, se kertautuu; matemaattisesti ajatteleva varmaan ottaa huomioon muutkin mahdollisuudet. Esimerkeissä seuraa kuitenkin vähäisyyttä osoittavan sanan komparatiivi. Tulos on silloin päinvastainen kuin alkuun odottaisi, ja laskutoimitus onkin oikeastaan jakolasku.
Asian voisi ilmaista toisinkin: eikö 20 kertaa vähäisempi ole yksi kahdeskymmenesosa, eikö tuhat kertaa pienempi ole yksi tuhannesosa jne. Näitä ilmauksia käytettäessä lukija vietäisiin suoraan oikeaan laskutapaan. Äskeiset virkkeet voidaan esittää jakolaskun mallia käyttäen seuraavasti:
– – vuoden pimeimpänä aikana se on etelärannikolla vain kahdeskymmenesosa kesän määrästä.
– – eräs pienimmistä eliöistä oli kooltaan tuhannesosa ison täin silmästä
Havaintoteorian mukaan punainen värierottelu voi olla tarkkuudeltaan vain kolmasosa ja sininen jopa vain kuudesosa vihreän tarkkuudesta terävän kuvan muodostamisessa.
– – vilustumisista aiheutuvia poissaoloja oli kuudestoistaosa ilmastointia edeltävistä vastaavan ajan poissaoloista.
Tämän ajattelun mukaan mainostaja ei sanoisi: ”Suomalainen kuluttaa vain 300 g hunajaa vuodessa, seitsemän kertaa vähemmän kuin japanilainen.” Hän käyttäisi ilmausta ”Suomalainen kuluttaa – – seitsemäsosan japanilaisten käyttämästä määrästä.” Tällainen esitystapa on lukijan kannalta havainnollisempi kuin vaihtoehto ”tuhat kertaa pienempi kuin”.