Siirry sisältöön

komparatiivi

Epätavallisia vertailumuotoja: harvaan asutumpi vai harvemmin asuttu?

Sari Maamies

Uutisessa kerrottiin, että ”Suomen harvaan asutuimman kunnan koko lukio mahtuu yhteen huoneeseen”. Ilmauksen ”harvaan asuttu” superlatiivimuoto ”harvaan asutuin” kiinnittää huomiota: miten vertailumuodot muodostetaan tällaisista sanoista?

Rakenteet

Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja

Riitta Korhonen

Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.

Rakenteet

Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja

Marjatta Palander

Vertailua ilmaistaessa komparatiivin yhteydessä voidaan käyttää joko kuin-konjunktiota tai partitiivia, esimerkiksi ”Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi” tai ”Kotimainen kuusi on tuontikuusta yleisempi”. Partitiivirakenne ei kuitenkaan aina ole mahdollinen.

Rakenteet

Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?

Riitta Eronen

Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.

Rakenteet

Tiivistä mutta sumeaa vertailua

Paavo Pulkkinen

”Nykylapset tarvitsevat medialukutaitoa vanhempiaan enemmän” kerrotaan lehdessä. Vertailua voidaan ilmaista partitiivin avulla, mutta kaikkiin yhteyksiin se ei sovi.

Rakenteet

Nuori etsii tyyliä, mutta kenen ehdoilla?

Anneli Kauppinen

Laila Lehikoinen käsittelee artikkelissaan Miksi ei saisi pärjätä? (Kielikello 2/92) ylioppilasaineiden tyylin rajoja ja tekstilajien …

Keskustelua

Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista

Matti Punttila

Taistelu lukijoiden ja kuulijoiden huomiosta on kovaa. Tilanne on hiukan samantapainen kuin monissa nykyisissä koululuokissa: …

Yhteen vai erilleen

Kiva-sanan vertailuasteet

Alpo Räisänen

Kielikellossa 1/1990 olleeseen kiva(siirryt toiseen palveluun)-sanaa koskevaan artikkeliini(siirryt toiseen palveluun) on tullut sekä suullista että …

Artikkeli

Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta

Matti Punttila

Vertailuasteiden muodostaminen on suomen kielen erikoiskehityksen aikana kutakuinkin vakiintunut. Niiden käyttöalatkin ovat vuosisatojen kuluessa selkiytyneet. Silti tehdään virheitä. Millaisia ja miksi? Näitä kysymyksiä selvittelee fil. tohtori Matti Punttila, jonka vuonna 1985 tarkastettu väitöskirja käsittelee juuri vertailua.

Artikkeli