Siirry sisältöön

vertailu

”Asia on eri”
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Tämä on eri asia, asumme eri maissa: tällä tavoin eri-sanaa käytetään yleiskielessä. Eri ei siis …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Erilaisia niittykasveja, muun muassa niittyleinikki ja harakankello.

Epätavallisia vertailumuotoja: harvaan asutumpi vai harvemmin asuttu?

Sari Maamies

Uutisessa kerrottiin, että ”Suomen harvaan asutuimman kunnan koko lukio mahtuu yhteen huoneeseen”. Ilmauksen ”harvaan asuttu” superlatiivimuoto ”harvaan asutuin” kiinnittää huomiota: miten vertailumuodot muodostetaan tällaisista sanoista?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja

Riitta Korhonen

Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?

Marjatta Palander

Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja

Marjatta Palander

Vertailua ilmaistaessa komparatiivin yhteydessä voidaan käyttää joko kuin-konjunktiota tai partitiivia, esimerkiksi ”Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi” tai ”Kotimainen kuusi on tuontikuusta yleisempi”. Partitiivirakenne ei kuitenkaan aina ole mahdollinen.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Sitä mukaa kun vai sitä mukaa kuin?

Riitta Korhonen

Konjunktion kun ja kuin valinta tuottaa toisinaan päänvaivaa varsinkin sellaisissa sanaliitoissa kuin sitä mukaa kuin …

Suomen kielen lautakunta

Nopeimmin vai nopeiten, helpoimmin vai helpoiten?

Heikki Hurtta

Nopeimmin- ja pahimmin-tyyppisten vertailumuotojen rinnalla käytetään myös sellaisia kuin nopeiten (”nopeiten kasvava alue”) ja pahiten …

Rakenteet

Asia ei ole ”eri”

Marjatta Palander

Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …

Taivutus ja johtaminen

Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?

Riitta Eronen

Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Suomen kielen lautakunnan suosituksia

Suomen kielen lautakunta on viime vuosina käsitellyt lukuisia adjektiiveja koskevia normeja. Tässä kootusti uusimmat.

Artikkeli