Siirry sisältöön

vertailu

Kiva-sanan vertailuasteet

Alpo Räisänen

Kielikellossa 1/1990 olleeseen kiva(siirryt toiseen palveluun)-sanaa koskevaan artikkeliini(siirryt toiseen palveluun) on tullut sekä suullista että …

Artikkeli

Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista

Matti Punttila

Taistelu lukijoiden ja kuulijoiden huomiosta on kovaa. Tilanne on hiukan samantapainen kuin monissa nykyisissä koululuokissa: …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Paljonko on puolta enemmän?

Tuomo Jämsä

Sana puoli (ja sen monikkomuoto puolet) on sekä lukusana, numeraali, että nimisana, substantiivi. Sen käyttö lukusanana aiheuttaa joskus hämminkiä. Yleiskielessä ilmaus ”A:lla on rahaa puolta enemmän kuin B:llä” on tulkinnaltaan sovinnainen sanonta: siinä puolet lasketaan A:n osuudesta ja merkitys on sama kuin ilmauksella ”A:lla on rahaa kaksi kertaa niin paljon kuin B:llä”. Sanan puoli käyttöä ja eri merkityksiä pohtii kirjoituksessaan filosofian tohtori Tuomo Jämsä.

Merkitys

Totta toinen puoli

Tuomo Jämsä, Timo Ruikka

Tuomo Jämsä selvittää Kielikellossa 2/1989 (Paljonko on puolta enemmän?), mikä on ilmausten ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” merkitys …

Kieli yhteiskunnassa

Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta

Matti Punttila

Vertailuasteiden muodostaminen on suomen kielen erikoiskehityksen aikana kutakuinkin vakiintunut. Niiden käyttöalatkin ovat vuosisatojen kuluessa selkiytyneet. Silti tehdään virheitä. Millaisia ja miksi? Näitä kysymyksiä selvittelee fil. tohtori Matti Punttila, jonka vuonna 1985 tarkastettu väitöskirja käsittelee juuri vertailua.

Artikkeli

Kertolaskua takaperin

Anneli Räikkälä

Asioita vertailtaessa näkyy usein käytettävän seuraavanlaista ilmaustapaa. Valaistuksen määrä vaihtelee siten, että vuoden pimeimpänä aikana …

Artikkeli

Kaksi kertaa enemmän kuin

Uuden Suomen yleisönosastossa oli lokakuussa 1954 keskustelua eräistä kahden suureen suhdetta merkitsevistä ilmauksista. Seuraavassa Kielitoimiston …

Suomen kielen lautakunta