Kielikellon numerossa 4/2014 ilmestyi uutisjuttu sähköisestä sanakirjasta Miten murteista puhutaan. Kansanlingvistinen sanakirja (Mielikäinen & Palander 2014). Tämän sanakirjan ensimmäisen version oli julkaissut Jyväskylän yliopiston Kielikampus. Sanakirja oli käytettävissä verkossa marraskuuhun 2020 saakka, mutta sitten se lakkasi toimimasta Jyväskylän yliopiston verkkosivu-uudistuksen vuoksi. Nyt sanakirja on jälleen kaikkien selattavissa pdf-versiona, josta voi hakea sanoja normaalilla etsi-toiminnolla.
Sanakirjassa on kaikkiaan noin 2 150 hakusanaa runsaine esimerkkeineen. Sen aineisto on koottu kymmenistä opinnäytteistä, haastatteluista ja kyselyistä arviolta parilta tuhannelta tavalliselta suomalaiselta kielenpuhujalta.
Sanakirja paljastaa, miten monipuolisesti ja värikkäästikin murteita ja niiden tunnusomaisia piirteitä kuvaillaan. Erilaiset kielimuodot saavat esimerkiksi sellaisia luonnehdintoja kuin keskivertokieli, länsikieli, katkokieli, sivumurre, äijämurre, kevytsavo, raumarauma, jänkhä, puolislangi ja opiskelijaoulu. Murrepiirteistä puhuttaessa taas käytössä ovat muiden muassa nimitykset h-homma, ää-systeemi ja lisäkirjain sekä verbit pätkiä, korvaantua, tiputtaa ja kahdennella.
Sanakirja osoittaa, että murteista voi puhua ilman kielitieteellistä sanastoa − tai että arkikäyttöön syntyy kätevästi termejä, jotka ymmärretään samalla tavalla eri puolella Suomea.
Sanakirjan vuoden 2021 versioon on tehty vain pieniä teknisiä muutoksia; aineistoa siihen ei ole lisätty. Sanakirjan aineiston pohjalta on ilmestynyt myös kirjoittamamme monografia Miten suomalaiset puhuvat murteista? Kansanlingvistinen tutkimus metakielestä (SKS, 2014).
Sanakirja on nyt saatavilla Itä-Suomen yliopiston kirjaston rinnakkaistallenteissa: (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)