Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Aila Mielikäinen

Murteista puhutaan edelleen
Kansanlingvistinen sanakirja jälleen verkossa

Aila Mielikäinen, Marjatta Palander

Kielikellon numerossa 4/2014 ilmestyi uutisjuttu sähköisestä sanakirjasta Miten murteista puhutaan. Kansanlingvistinen sanakirja (Mielikäinen & Palander …

Julkaisuja

”Päivä” yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä

Aila Mielikäinen

Yleiskielessä käytetään toisinaan sellaisia ajankohtaa tai aikakautta kuvailevia ilmauksia kuin ilon päivä, nuoruutemme päivinä. Uskonnollisessa kielessä päivä-sana saa genetiivimääritteen vielä useammin.

Merkitys

Miten murteista puhutaan?

Aila Mielikäinen

Murteet kiinnostavat kielentutkijoiden ohella myös ns. maallikoita, joiden tapa nimetä murteita ja luonnehtia niiden ominaispiirteitä ovat oma mielenkiintoinen tutkimuskohteensa.

Tunteet ja asenteet

Uskonpuhdistus ja reformaatio

Aila Mielikäinen

Reformaatiosta eli Lutherin alulle panemasta kirkollisesta uudistuksesta on suomen kielessä käytetty 1800-luvulta saakka omaperäistä sanaa uskonpuhdistus. Viime aikoina on pyritty vahvistamaan reformaatio-sanan asemaa. Mikä on näiden sanojen suhde, ja millaista valoa kirjasuomen historia antaa uskonpuhdistuksen taustoihin?

Erikoisalojen sanat

Maallista, ajallista, inhimillistä
Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään

Aila Mielikäinen

Adjektiivinjohdin -llinen on ollut sanansepittäjien suosiossa koko kirjasuomen historian ajan. Sen avulla on muodostettu uusia sanoja kulloisenkin kielenkäytön tarpeisiin. Kielikellossa 3/2009 tarkasteltiin nykykielen llinen-johdoksia. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus niiden historiaan.

Vanha kirjakieli

Alueellisesta tarinalliseen – monikäyttöinen llinen-johdin

Aila Mielikäinen

Uusien ilmaisukeinojen tarve on kulttuurin muuttuessa loputon. Sananmuodostuksen suosikkijohtimia on -llinen, jonka avulla voidaan muodostaa uusia sanoja moniin tarpeisiin.

Taivutus ja johtaminen

Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi

Aila Mielikäinen

Yksikön ja monikon 3. persoonan imperatiivimuodot eroavat toisistaan. Yksikkö on n-loppuinen, monikko t-loppuinen: tulkoon, tulkoot. …

Verbit

Kirjoitettua murretta

Aila Mielikäinen

Murteiden suosio on vaihdellut eri aikoina yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tilanteen mukaan. Tästä syystä kannattaa tarkastella …

Artikkeli

Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?

Aila Mielikäinen

Kirkollisessa kielessä sanojen kirkko ja seurakunta merkitykset menevät osittain päällekkäin. Yleisessä kielenkäytössä kirkko liitetään edelleen ensisijaisesti rakennukseen tai kirkkokuntaan, seurakunta taas ihmisyhteisöön. Teologisessa kielenkäytössä sana kirkko on ottamassa seurakunnan merkitystehtäviä. Niitä ongelmia, joihin muutoksessa törmätään, pohtii tässä artikkelissa apulaisprofessori Aila Mielikäinen, joka on kirkon käsikirjaa uudistavan komitean jäsen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen.

Artikkeli

Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu

Aila Mielikäinen

Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.

Artikkeli