Sanat
Korona on muutakin kuin virus
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Koronan juuret ovat monen muun vierassanan tapaan latinassa. Sieltä se on levinnyt lukuisiin kieliin, saanut uusia merkityksiä ja joskus muuntunut muodoltaankin.
Sanojen taustaa
Mistä karanteeni-sana on tullut?
Kirsti Aapala
Kysymys Mistä ja milloin karanteeni-sana on tullut suomen kieleen? Vastaus Karanteenia eli eristämistä tarkoittava sana …
Sanojen taustaa
Urospottuja ja koiraskukkia
Uros ja koiras tutussa ja yllättävässä ympäristössä
Riina Klemettinen, Anna Ryödi
Uros ja koiras kuuluvat kumpikin arkiseen perussanastoon niin murteissa kuin nykyisessä yleiskielessäkin, eikä niiden käyttely tavallisesti tuota suurta päänvaivaa – ainakaan ennen kuin alkaa pohtia sanaparin työnjakoa.
Merkitys
Eihän kahta rakastella sovi
Leena Joki
Erotiikka, eroottinen rakkaus ja seksi keräävät puoleensa niin suoria kuin kierteleviäkin ilmauksia. Tällaiset tunnekylläiset ilmaukset ovat erityisen herkkiä merkitysten muutoksille. Muutosten kulkua voi seurata eri aikoina toimitetuista sanakirjoista.
Merkitys
Juhlasta jouluun
Kirsti Aapala
Kysymys Mistä tulee sana joulu? Onko sillä jotain tekemistä ruotsin jul-sanan kanssa? Vastaus Kyllä on, …
Sanojen taustaa
Kuhnimista ja tinnitystä
Sari Maamies
Erikoisalojen sanaston kehittämiseksi tehdään usealla taholla työtä, ja mm. Sanastokeskus TSK:n ja lääketieteen sanastolautakunnan työstä on kirjoitettu monesti Kielikellossa. Sanastoa syntyy kuitenkin myös spontaanisti niin lääketieteen kuin muidenkin erikoisalojen kieleen.
Sanojen taustaa
Laaja aineisto 1800-luvun uudissanoista avautunut
Petri Lauerma
Suomen kieli uudistui sanastoltaan 1800-luvulla enemmän kuin koskaan. Tämä prosessi kuitenkin tunnetaan puutteellisesti, sillä vain pieni osa eri alojen uudissanaehdotuksista vakiintui käyttöön. Kotimaisten kielten keskus on julkistanut Martti Rapolan poimintoihin perustuvan aineiston, jossa ovat mukana myös käytöstä kadonneet tai vain ehdotuksiksi jääneet sanat.
Vanha kirjakieli
Ruusu ei ole aina ruusu
Kirsti Aapala
Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.
Sanojen taustaa
Sehän on venäjää!
Elina Heikkilä
Vanhassa kirjasuomessa on totuttu näkemään ennen kaikkea ruotsin vaikutusta, ovathan monet 1500–1700-lukujen suomenkieliset tekstit käännöksiä nimenomaan ruotsista. Mutta olisiko vanhassa kirjasuomessa vaikutteita myös venäjästä?
Vanha kirjakieli
Suomalaisen sisun jäljillä
Tanja Helminen
Suomalaisessa kirjallisuudessa sisulla on uhmattu ja vastustettu, sinnitelty sitkeästi, tehty työtä, taisteltu ja voitettu. Mutta milloin alettiinkaan kirjoittaa suomalaisesta sisusta?
Sanojen taustaa
