Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kätilöopistolla ja konservatoriossa
Sari Maamies
Opisto-sanaa taivutetaan yleensä sisäpaikallissijoissa, kun halutaan ilmaista siellä oleskelua. Opiskellaan siis vaikkapa Otavan opistossa mieluummin …
Taivutus ja johtaminen
Monimuotoiset yhdyssanat
Riitta Eronen
Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus Yhdyssanoista herättävät usein hämmennystä adjektiivialkuiset eli sellaiset kuin vaikkapa nuoripari, isoäiti ja …
Yhteen vai erilleen
Monitulkintaisia genetiivirakenteita
Klaus Laalo
Kirjoitetulle kielelle tyypillinen viestintäongelma on se, että kirjoittaessa on mahdollista suunnitella ja muotoilla rauhassa hyvinkin …
Rakenteet
Määräaikainen, ma.
Sari Maamies
”Virkaa tekevät” ja ”viransijaiset” ovat nykyään määräaikaisia, esimerkiksi määräaikainen professori. Lyhenteeksi käy ma.: ma. professori …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Outoja merkkejä
Elisa Stenvall
Puhelinneuvonnastamme kysytään tavan takaa erilaisten merkkien nimiä, useimmiten sellaisten, jotka esiintyvät tietokoneen näppäimistössä. Erityisesti merkin …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Prosentin lyhentäminen
Sari Maamies
Prosentti-sanan sisältäviä yhdyssanoja ei pitäisi lyhentää käyttäen prosentin merkkiä. Ei siis mielellään lyhenteitä %-yksikkö (%-yks.) …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Relatiivisanan valintasäännöistä
Irmeli Pääkkönen
Relatiivipronominien joka ja mikä työnjako ei ole aina ihan selvä. Ongelmattomien tapausten lisäksi on joukko sellaisia, joissa korva ei heti kerro, kumpi pronomini olisi parempi. Sitkeästi elää edelleen myös käsitys, että pronomini joka viittaa ihmiseen ja mikä taas esineisiin ja asioihin, vaikka erilaisissa kielioppaissa on monet vuodet annettu toisenlaisia ohjeita. Irmeli Pääkkönen on Oulun yliopiston suomen kielen lehtori ja dosentti sekä suomen kielen lautakunnan jäsen. Hän on tutkinut relatiivipronominien käyttää mm. väitöskirjassaan. Tämä kirjoitus perustuu alustukseen, jonka hän laati lautakunnan käsittelyä varten.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Saksan kielen oikeinkirjoitus uudistuu
Klaas Ruppel
Saksan kielen oikeinkirjoitussääntöjen uudistusta on valmisteltu parikymmentä vuotta. Nyt paljon keskustelua herättänyt uudistus on lopultakin hyväksytty kaikissa saksankielisissä maissa, ja uusien sääntöjen opetus voi alkaa kouluissa.. Uudistuksen taustasta ja sen mukanaan tuomista muutoksista kertoo tutkija Klaas Ruppel, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimittajana.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Samanlaisuuden vertaaminen
Matti Punttila
Vertailu eli komparointi on useimmiten erilaisuuden vertaamista. Sanotaan esimerkiksi, että joku on suurempi, pienempi, parempi …
Rakenteet
Symmetriaa
Anneli Räikkälä
Nykysuomen sivistyssanakirja selittää symmetrian tasasuhtaisuudeksi, tasamukaisuudeksi. Otavan Isossa Tietosanakirjassa symmetria selitetään erityisesti matematiikan, kasvitieteen ja …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli