Oikeinkirjoitus ja kielioppi
A:sta Ö:hön. Suomen kielen yleisyystilastoja
Matti Pääkkönen
Mitkä ovat suomen kielen tavallisimmat kirjaimet? Tähän tietokilpailujen tyypilliseen kysymykseen ei saa oikeaa vastausta katsomalla tietosanakirjan paksuimman osan selkää tai puhelinluettelon suurinta nimiryhmää. Sanojen loput muuttavat tilannetta. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen on koottu laaja aineisto nykysuomen yleiskieltä. Sen pohjalta on apulaisprofessori Matti Pääkkönen julkaissut äskettäin kirjan ”Grafeemit ja konteksti. Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta”. Seuraavassa artikkelissa hän esittelee suomen yleiskielen kirjaintilastoja ja esiintymistiheyden vaihtelun syitä.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Perätön huhu
Anneli Räikkälä
Monesti saa hämmästellä, mitä kielitoimiston väitetään suosittelevan. Sitkein tuntuu olevan väärä käsitys suhtautumisesta alkaa-verbin järjestymiseen …
Rakenteet
Riiassa asuu riikalaisia
Saara Welin
Baltian kaupungeista on Latvian pääkaupunki Riika tuottanut viime aikoina suomalaisille yllättäviä kielivaikeuksia. On pidettävä mielessä, …
Taivutus ja johtaminen
faksi
Kielitoimistolta oli usein tiedusteltu telekopiolaitteeseen liittyvän puhelinnumeron ilmaisemista. Lautakunta katsoi, että sana faksi käy luetteloihin, …
Suomen kielen lautakunta
Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista
Matti Punttila
Taistelu lukijoiden ja kuulijoiden huomiosta on kovaa. Tilanne on hiukan samantapainen kuin monissa nykyisissä koululuokissa: …
Yhteen vai erilleen
Kaunotar elää, laamannitar on kuollut
Katriina Kyrölä
Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua kuten useimmissa indoeurooppalaisen kieliryhmän kielissä. Suomen kielen sanat eivät siis erota feminiiniä maskuliinista. Kielessämme on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta, joita on käytetty naissanojen tuottamiseen: -tar ja -tär (näyttelijätär), -kko ja -kkö (karjakko), -ska ja -skä (professorska) sekä -nna (rovastinna).¹
Taivutus ja johtaminen
Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
Irmeli Pääkkönen
Ihmisestä ei saa sanoa se. Tämä meille opetettiin jo koulun alaluokilla tai ehkä ennemminkin, silloin …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?
Esko Koivusalo
Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …
Taivutus ja johtaminen
Älä paru, älä kiru!
Riitta Eronen
Kielemme leimallisimpiin ominaisuuksiin kuuluu astevaihtelu. Yksinäiskonsonantit t, p ja k voivat edustaa sekä vahvaa että …
Taivutus ja johtaminen
”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”
Matti Vilppula
Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit