Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Mitä kaikkea voi rinnastaa?
Annastiina Viertiö
Rinnastus tarkoittaa virkkeen osien esittämistä keskenään samanarvoisina. Hyvän tyylin ominaisuutena on pidetty sitä, että rinnastettavat ilmaukset ovat samanmuotoisia eli rakenteeltaan symmetrisiä. Symmetrian vaatimus ulottuu myös merkitykseen, käsitehierarkioihin. Epäsymmetriset ilmaukset aiheuttavat lukijalle ylimääräistä päänvaivaa, kun hän pyrkii rakentamaan tekstistä loogista ajatuskokonaisuutta. Tällöin kirjoittajalle kuuluva ajatustyö siirtyy lukijan tehtäväksi.
Rakenteet
Nykysuomen eksistentiaalilauseet
Aimo Hakanen
Yksi kirjoitetun suomen kielen perussääntöjä on, että lauseen predikaatti on samassa luvussa kuin subjekti. Niin sanotut eksistentiaalilauseet ovat kuitenkin poikkeus tästä säännöstä. Esimerkiksi monien kielioppaiden mainitsemassa mallilauseessa ”Säkissä on saappaat” subjekti on monikossa mutta predikaatti yksikössä. Eksistentiaalilauseen ja ns. normaalilauseen välinen raja ei ole aina selvä, mikä tuottaa toisinaan ongelmia kirjoittajille. Eksistentiaalilauseen ominaisuuksia ja käyttöä tarkastelee seuraavassa Turun yliopiston suomen kielen professori Aimo Hakanen.
Rakenteet
Oikeinkirjoitusohjeita ruoasta kirjoittaville
Riitta Eronen, Sari Maamies
Isolla vai pienellä Ruoka-alan sanat kirjoitetaan isolla tai pienellä alkukirjaimella samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Pulmallisia pisteitä ja alkukirjaimia
Aino Piehl
Tavallisessa tekstissä on yleensä helppo panna isot alkukirjaimet ja pisteet paikoilleen. Ongelmia voi kuitenkin ilmaantua, jos tekstissä on rinnan sekä tavallisia virkkeitä että sellaisia ajatuskokonaisuuksia, joissa ei ole omaa verbiä. Tässä kirjoituksessa on ehdotuksia siitä, kuinka sääntöjä voi erikoistapauksissa soveltaa.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Puolipiste ei ole kaksoispiste
Salli Kankaanpää
Viime aikoina on yleistynyt tapa käyttää puolipistettä silloinkin, kun oikeinkirjoitussääntöjen mukaan pitäisi käyttää kaksoispistettä. Kummallakin merkillä on kuitenkin oma tehtävänsä tekstin sidostamisessa, eikä niitä siksi pidä sekoittaa toisiinsa.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Suomi ei ole menossa Natoon, päinvastoin
Lassi Koponen, Sari Maamies
Kun kielikorva herkistyy jollekin ärsykkeelle, tästä vaikutuksesta voi tiheään toistuvana kehittyä harminpaikka. Alkaa pistellä korvassa, …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Taivutusmuotoja ikkunassa
Riitta Eronen
Perinteisissä sanakirjoissa suomen sanojen taivutus osoitetaan taivutustyyppitaulukoiden ja niiden mallisanojen avulla. Koska suomen kielen taivutus …
Sanakirjat ja sanastot
Teuvalle ja Temmekselle, Korppooseen ja Keminmaahan
Saara Welin
Suomen kielen käyttäjä joutuu kiinnittämään alituiseen huomiota kaupunkien, kuntien ja kylien nimien paikallissijataivutukseen, puhuupa sitten …
Taivutus ja johtaminen
Vuosituhannen vaihtuminen ja päivämäärän merkitseminen
Sari Maamies
Vuosituhat lähestyy loppuaan ja päättyy vuoteen 2000. Matemaattisesti ajatellen uusi vuosituhat siis alkaa vasta vuodesta …
Merkit, numerot ja lyhenteet
”Argeologiaa” ja ”ongelmatiikkaa”
Anneli Räikkälä
Tämän vuoden heinäkuun alussa televisio-ohjelmassa haastateltiin Museoviraston arkeologisen osaston johtajaa. Titteliksi oli kuvaruutuun merkitty ”argeologisen …
Lainasanat