Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?
Esko Koivusalo
Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …
Taivutus ja johtaminen
Älä paru, älä kiru!
Riitta Eronen
Kielemme leimallisimpiin ominaisuuksiin kuuluu astevaihtelu. Yksinäiskonsonantit t, p ja k voivat edustaa sekä vahvaa että …
Taivutus ja johtaminen
”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”
Matti Vilppula
Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Keskeinen – keskinen, puoleinen – puolinen
Matti Sadeniemi
SKS:n kielivaliokunnan työjaosto otti käsitelläkseen sanaparit keskeinen – keskinen ja puoleinen – puolinen, joiden käytössä …
Taivutus ja johtaminen
Kolmivuotias ja nelimetrinen
Anneli Räikkälä
Sanotaanko kolmevuotias vai kolmivuotias, neljämetrinen vai nelimetrinen, seitsemänkiloinen vai seitsenkiloinen, kymmenenkertainen vai kymmenkertainen? Tästä asiasta …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Passiivin käyttöä
Matti Sadeniemi
Suomalaiset ovat yleensä hyvin halukkaita kielessänsä välttämään muukalaisuuksia. Nuoria lainasanoja pidetään jo sen vuoksi kartettavina, …
Verbit
Sana lyhenee, kirjain suurenee
Raija Lehtinen
Melko usein kielitoimiston puhelinneuvontaan esitetään ihmettelevä kysymys, voiko sellainen lyhenne kuin esimerkiksi TVH olla isokirjaiminen, …
Merkit, numerot ja lyhenteet
”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia
Anneli Räikkälä
Teonsanojen tapaluokista potentiaali eli mahtotapa näyttää tuottavan kirjoittajille päänvaivaa, ainakin kielitoimistoon esitetyistä kysymyksistä päätellen. Ongelmallista tuntuu olevan potentiaalin muodostus, esimerkiksi onko oikein sanoa tullenee ja päätettänee ja miten käytetään lienee-verbiä. Tässä kirjoituksessa erikoistutkija Anneli Räikkälä käsittelee potentiaalin muodostusta ja vähän käyttöäkin.
Verbit
Kertolaskua takaperin
Anneli Räikkälä
Asioita vertailtaessa näkyy usein käytettävän seuraavanlaista ilmaustapaa. Näissä esimerkeissä on kertolaskusta tuttu ilmaus niin ja …
Rakenteet
Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi
Klaus Laalo
Suomen yleiskielessä on teonsanojen menneen ajan muodoissa toisaalta valittavissa ti- ja si-loppuisia rinnakkaismuotoja, esimerkiksi siinti ja siinsi, ylti ja ylsi, mutta toisaalta esiintyy vaihtelemattomasti jompikumpi imperfekti, esimerkiksi kynti, sieti, tiesi ja tunsi. Tämän vaihtelun taustasta ja yleiskielessä käytettävistä muodoista kirjoittaa filosofian tohtori Klaus Laalo, jonka väitöskirja käsittelee tätä imperfektimuotojen vaihtelua.
Taivutus ja johtaminen