Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Ajanjaksot ja määräpäivät
Raija Lehtinen
Monissa laeissa ja asetuksissa ilmaistaan erilaisia kesto- ja voimassaoloaikoja. Vuosilomalaissa esimerkiksi sanotaan, että lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Koirien kiinnipidosta laki sanoo: ”Huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, älköön koiran annettako olla ulkona kytkemättömänä – –.” Metsästyslaissa luvataan, että metsoa, teertä, riekkoa ja eräitä muita lintuja saa metsästää syyskuun 10. päivän alusta joulukuun loppuun. – Näissä tapauksissa ajanjaksot on ilmaistu päiviä lukuun ottamatta sanoin (ei numeroin ja merkein) ja jaksojen alkamis- ja päättymisajat on täsmennetty erityisillä lausekuvioilla. Jokapäiväisemmissä kirjoituksissa käytämme lyhyempiä ajanjaksojen ja määräpäivien merkintätapoja, mutta yksiselitteisiä niidenkin tulee olla.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Vieraiden nimien taivuttaminen
Raija Miikkulainen
Vieraat nimet ovat suomen kielessä yleensä sitaattilainoja. Ne kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Jos lainanantajakielen kirjoitusjärjestelmä on muu kuin meillä käytössä oleva latinainen, nimet muutetaan latinaiseen kirjoitusasuun, mutta ääntöasu säilyy alkukielen mukaisena. Vieraita kirjoitusjärjestelmiä on latinaistettu eri kielissä eri tavoin, mikä on hankaloittanut vieraiden nimien käyttöä. Nykyisin pyritään noudattamaan YK:n suositusta, jonka mukaan kutakin kieltä latinaistetaan kaikissa kielissä samalla tavoin, esimerkiksi kiinan kieltä pinyin-järjestelmän mukaan.
Taivutus ja johtaminen
Kostet-, Viirret-tyyppisten nimien taivutus
Eeva Maria Närhi
Suomessa on käytössä pieni määrä omakielisiä -et-loppuisia sukunimiä, sellaisia kuin Kostet, Pyörret, Viirret. Ne edustavat …
Taivutus ja johtaminen
Ruokalajit
Liisa Huovinen-Nyberg
Täsmällinen kielenkäyttö on ravintola- ja kotitalousalalla tärkeää, jotta aterian nauttijat tietäisivät, mitä he syövät. Tärkeää …
Erikoisalojen sanat
”Kohusta hämmentynyt ja matkakokemuksensa aikauslehdistölle myynyt K.” Liiaksi kuormitetuista partisiippiatribuuteista
Osmo Ikola
Partisiippiattribuutti kuuluu suomen kielen tiiviisiin ilmaisutyyppeihin, joihin voidaan sisällyttää paljon asiaa ja jotka siksi ovat …
Rakenteet
avoimuus
Sanan avoin taivutusmuodoissa on m, mutta vain yksi m: avoimen : avoimena. Kun taivutusvartaloon liitetään …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Musiikista kirjoittavan ongelmia
Taru Kolehmainen
Musiikista kirjoittaville – musiikin oppi- ja tietokirjojen tekijöille, musiikkilehtien toimittajille ja myös musiikkiarvostelijoille – tulee …
Erikoisalojen sanat
”Toimituksellista kirjoittelua seudullisesta lipusta” – llinen-johtimiset adjektiivit ja niiden käyttö
Päivi Rintala
Etenkin suunnittelun ja hallinnon kielessä on ruvettu viime aikoina käyttämään tilapäisiä llinen-adjektiiveja niin runsaasti, että maallikon on joskus vaikea ymmärtää, miten niiden varaan rakentuva teksti on tulkittava. Suomen Akatemian vanhempi tutkija, filosofian tohtori Päivi Rintala tekee kirjoituksessaan selkoa llinen-johdosten vakiintuneista ja tilapäisistä käyttötavoista. Ajankohtaisia kielenkäytön ohjeita on erityisesti luvussa ”Väljäkäyttöisyyden vaarat”. Myös loppuponnet on syytä lukea.
Taivutus ja johtaminen
Lukusana yhdyssanan määriteosana
Lukusanat kolme, neljä, seitsemän ja kymmenen esiintyvät määriteosana nominatiivialkuisissa yhdyssanoissa enimmäkseen asussa kolmi-, neli-, seitsen- …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Nasevuutta ajanilmauksiin
Terho Itkonen
Viime vuoden Kielikellossa oli puheena eräs kieltä näivettävä tyylisuuntaus: puhekielen lyhyiden partikkelien korvautuminen laveilla kirjallissävyisillä …
Merkitys