Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Säätytalossa vai Säätytalolla?
Saara Welin
Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.
Taivutus ja johtaminen
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Taivutus ja johtaminen
Eri
Anneli Räikkälä
Sana eri kuuluu suomen kielen taipumattomien adjektiivien pieneen ryhmään; muita siihen kuuluvia ovat aika, ensi, …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Vieraiden nimien taivuttaminen
Raija Miikkulainen
Vieraat nimet ovat suomen kielessä yleensä sitaattilainoja. Ne kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Jos lainanantajakielen kirjoitusjärjestelmä on muu kuin meillä käytössä oleva latinainen, nimet muutetaan latinaiseen kirjoitusasuun, mutta ääntöasu säilyy alkukielen mukaisena. Vieraita kirjoitusjärjestelmiä on latinaistettu eri kielissä eri tavoin, mikä on hankaloittanut vieraiden nimien käyttöä. Nykyisin pyritään noudattamaan YK:n suositusta, jonka mukaan kutakin kieltä latinaistetaan kaikissa kielissä samalla tavoin, esimerkiksi kiinan kieltä pinyin-järjestelmän mukaan.
Taivutus ja johtaminen
Kostet-, Viirret-tyyppisten nimien taivutus
Eeva Maria Närhi
Suomessa on käytössä pieni määrä omakielisiä -et-loppuisia sukunimiä, sellaisia kuin Kostet, Pyörret, Viirret. Ne edustavat …
Taivutus ja johtaminen
Ruokalajit
Liisa Huovinen-Nyberg
Täsmällinen kielenkäyttö on ravintola- ja kotitalousalalla tärkeää, jotta aterian nauttijat tietäisivät, mitä he syövät. Tärkeää …
Erikoisalojen sanat
”Kohusta hämmentynyt ja matkakokemuksensa aikauslehdistölle myynyt K.” Liiaksi kuormitetuista partisiippiatribuuteista
Osmo Ikola
Partisiippiattribuutti kuuluu suomen kielen tiiviisiin ilmaisutyyppeihin, joihin voidaan sisällyttää paljon asiaa ja jotka siksi ovat …
Rakenteet
avoimuus
Sanan avoin taivutusmuodoissa on m, mutta vain yksi m: avoimen : avoimena. Kun taivutusvartaloon liitetään …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Musiikista kirjoittavan ongelmia
Taru Kolehmainen
Musiikista kirjoittaville – musiikin oppi- ja tietokirjojen tekijöille, musiikkilehtien toimittajille ja myös musiikkiarvostelijoille – tulee …
Erikoisalojen sanat
”Toimituksellista kirjoittelua seudullisesta lipusta” – llinen-johtimiset adjektiivit ja niiden käyttö
Päivi Rintala
Etenkin suunnittelun ja hallinnon kielessä on ruvettu viime aikoina käyttämään tilapäisiä llinen-adjektiiveja niin runsaasti, että maallikon on joskus vaikea ymmärtää, miten niiden varaan rakentuva teksti on tulkittava. Suomen Akatemian vanhempi tutkija, filosofian tohtori Päivi Rintala tekee kirjoituksessaan selkoa llinen-johdosten vakiintuneista ja tilapäisistä käyttötavoista. Ajankohtaisia kielenkäytön ohjeita on erityisesti luvussa ”Väljäkäyttöisyyden vaarat”. Myös loppuponnet on syytä lukea.
Taivutus ja johtaminen