Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Julkishallinnon nimien oikeinkirjoitus
Jussi Kallio
Virallisen kielenhuollon antamat valtion keskushallintoelinten ja muiden julkishallintoelinten nimien kirjoitusohjeet periytyvät vuodesta 1949, jolloin Suomen …
Hallinnon nimet
Kaupparekisterinumero, krnro
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvonnasta on kyselty sopivaa lyhennettä kaupparekisterinumerolle. Päätettiin suosittaa lyhennettä krnro, vrt. dnro ’diaarinumero’.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kielen vaihtelu, kielen muuttuminen ja b, d, g
Klaus Laalo
Keskusteltaessa siitä, kuuluvatko soinnilliset klusiilit b, d ja g suomen äännejärjestelmään, näyttää olevan vaikeaa päästä …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Monimuotoiset yhdyssanat
Riitta Eronen
Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus Yhdyssanoista herättävät usein hämmennystä adjektiivialkuiset eli sellaiset kuin vaikkapa nuoripari, isoäiti ja …
Yhteen vai erilleen
Outoja merkkejä
Elisa Stenvall
Puhelinneuvonnastamme kysytään tavan takaa erilaisten merkkien nimiä, useimmiten sellaisten, jotka esiintyvät tietokoneen näppäimistössä. Erityisesti merkin …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Vähän vauvoista ja yhdyssanoista
Sari Maamies
Kalevi Pelkonen on lähettänyt Kielikellon toimitukselle seuraavan kysymyksen pohdittavaksi: Tavarataloissa kummastuttaa, miksi vauvat saavat eri …
Yhteen vai erilleen
Yhdyssanat
Riitta Eronen, Sari Maamies, Anneli Räikkälä
Yksi kielenhuollon pysyvä ongelma on ollut yhdyssanojen muodostaminen: kirjoitetaanko kaksi läheisesti yhteen kuuluvaa sanaa yhteen …
Yhteen vai erilleen
Erikoisia erisnimiä ja erisnimiä yleisnimissä
Eeva Maria Närhi
Iso alkukirjain on erisnimen merkki. Päänvaivaa ja erehdyksiä tuntuu tulevan varmoillekin kirjoittajille, kun kyseessä on …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
jongleerata
Sari Maamies
Mitä jonglööri tekee – ”jongleeraa” vai ”jonglööraa”? Sana jonglööri tulee ranskan tekijännimestä jongleur, joka taas …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Liitepartikkelit kin ja kaan, kään 1600-luvun teksteissä
Pirkko Forsman Svensson
Nykysuomi ei poikkea vanhasta kirjasuomesta vain kirjoitusasultaan, vaan eroja on kaikilla kielen tasoilla. Myös liitepartikkeleita kin ja kaan, kään käytettiin aiemmin toisella tavalla kuin nykyään. Vanhan kirjasuomen tutkija Pirkko Forsman Svensson tarkastelee seuraavassa 1600-luvun kirjoittajien tapaa käyttää liitepartikkeleita. Forsman Svensson on Uumajan yliopiston lehtori ja Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti.
Vanha kirjakieli