Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Helvestä helpiin

Riitta Eronen

Kielen muuttuminen näkyy selvimmin uusien sanojen syntymisessä, mutta myös taivutus saattaa muuttua – yleensä käy …

Taivutus ja johtaminen

Montaa-partitiivi

Maija Länsimäki

Pronominin moni yksikön partitiivimuoto on monta. Säännönmukaisen monta-muodon asemesta esiintyy kuitenkin sekä puhutussa että kirjoitetussa …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Olisivatko verottomat talletukset riskisiä? Johdokset usein edullisempia kuin yhdyssanat

Terho Itkonen

Suomi suosii yhdyssanoja; voi sanoa, että se on tyypillinen yhdyssanakieli. Sekä Nykysuomen sanakirjan että Suomen …

Sananvalinta

is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen

Raija Lehtinen

Pitkään sojotti aamuisin työmatkani varrella erään pikaruokapaikan ulkopuolella lippu, jossa luki isoin kirjaimin LIHIS 6,00 …

Taivutus ja johtaminen

Paraislaisista bordeaux’laisiin. Asukkaannimitykset suomen kielessä

Päivi Vainiomäki-Tandu

Suomen kielessä asukkaannimityksen johdin on -lainen, -läinen. Tämä johdin ilmaisee yleisemminkin kuulumista johonkin paikkaan tai …

Asukkaiden ja kielten nimitykset

Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista

Maija Länsimäki

Suomen kielessä on 15 ”elävää sijaa”. Varsinaisiin sijoihin kuulumaton mutta niitä eräiltä osin muistuttava taivutusmuoto …

Taivutus ja johtaminen

Kaunotar elää, laamannitar on kuollut

Katriina Kyrölä

Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua kuten useimmissa indoeurooppalaisen kieliryhmän kielissä. Suomen kielen sanat eivät siis erota feminiiniä maskuliinista. Kielessämme on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta, joita on käytetty naissanojen tuottamiseen: -tar ja -tär (näyttelijätär), -kko ja -kkö (karjakko), -ska ja -skä (professorska) sekä -nna (rovastinna).¹

Taivutus ja johtaminen

Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?

Esko Koivusalo

Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …

Taivutus ja johtaminen

Älä paru, älä kiru!

Riitta Eronen

Kielemme leimallisimpiin ominaisuuksiin kuuluu astevaihtelu. Yksinäiskonsonantit t, p ja k voivat edustaa sekä vahvaa että …

Taivutus ja johtaminen

”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”

Matti Vilppula

Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit