Nimet
Somalit ovat somalialaisia
Saara Welin
Riikalaisen lisäksi (ks. artikkelia Riiassa asuu riikalaisia s. 16) on toinenkin paikannimestä johdettu, ihmistä tarkoittava …
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Päivien nimet
Eeva Maria Närhi
”Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona helää.”
Henkilönnimet
Kielten nimet
Eeva Maria Närhi
Tekniikan sanastokeskus on kutsunut kokoon työryhmän valmistelemaan tavallisimmin tarvittaville kielten nimille tunnusluetteloa. Tunnuksia tarvitsee sanastokeskuksen termityö, mutta myös kirjasto- ja tietopalveluala. Itse kielten nimissä on eri lähdeteoksissa vaihtelua ongelmiksi asti. Ongelmia käsitteli työryhmän pyynnöstä viime talvena myös suomen kielen lautakunta. Työryhmän nimiasiantuntijajäsen toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi selvittelee seuraavassa valintojen taustaa ja kielilautakunnan suosituksia. Mitkä kielten nimet on tarpeen ottaa mukaan tunnusluetteloon, on erikseen pohdittava ja ratkaistava asia.
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Läntiset Pohjoismaat
Eeva Maria Närhi
Edellisessä Kielikellossa kirjoitin Pohjoismaat-nimen suhteellisen vakiintuneesta selkeydestä verrattuna Pohjolan moniselitteiseen käyttöön. Samalla mainitsin pari markkinoille …
Paikannimet
Mikä Pohjola, mikä Skandinavia?
Eeva Maria Närhi
Euroopan pohjoisosasta käytetään varsinaisten maannimien lisäksi monia nimiä: Pohjoismaat, Pohjola, Skandinavia. Eri kielissä näiden nimien vastineilla ei tarkoiteta selvästi samaa aluetta, ja samassakin kielessä jollakin nimellä, niin kuin Pohjolalla, voi olla monta eri tarkoitetta. Tästä kielenkäytön epäyhtenäisyydestä ja selkeyttämistarpeesta kirjoittaa toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.
Paikannimet
Soulista ja Dukakisista kirjoittaville ja puhuville
Eeva Maria Närhi
Olympialaisten lähestyessä on aika palauttaa mieleen kielilautakunnan päätös (17.3.86), jonka mukaan Korean tasavallan pääkaupungin nimi …
Vieraskieliset nimet
Rekisteröidyn tavaramerkin taivuttaminen
Anneli Räikkälä
Tavaramerkki voidaan esittää rekisteröidyksi ja suojatuksi käyttämällä nimen perässä rivin yläpuolelle sijoitettavaa merkkiä ®. Kielitoimistolta …
Tuote- ja yritysnimet
Säätytalossa vai Säätytalolla?
Saara Welin
Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.
Taivutus ja johtaminen
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Taivutus ja johtaminen
Kaukoitä ja Lähi-itä
Esko Koivusalo
Kirjoitamme Varsinais-Suomi, emme Varsinaissuomi, koska Suomi on erisnimi myös yhdysnimen osaksi joutuessaan. Yhdysmerkkiä taas käytetään, …
Paikannimet