Nimet
Maiden ja saarten nimien taivuttaminen
Sari Maamies, Raija Moilanen
Yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset heijastuvat myös nimiin, ja siksi niiden kirjoittamista koskevia suosituksia on syytä tarkastella uudestaan aika ajoin. Suomen kielen lautakunta käsitteli maiden, saarten ja saarivaltioiden nimien kirjoittamista viimeksi syksyllä 2000.
Paikannimet
Nimistönhuolto, kielellistä ympäristönsuojelua
Sari Maamies
Tämä Kielikellon numero on omistettu nimistölle ja sen huollolle. Nimistönhuolto on tärkeä osa kielenhuoltoa. Nimistö …
Toimitukselta
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte
Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi
Kirsti Aapala
Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.
Sanojen taustaa
Yritysnimien oikeinkirjoitus
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan joulukuussa 2000 yritysnimien oikeinkirjoitusta ja antoi suosituksen julkisessa viestinnässä käytettävistä kirjoitustavoista.
Suomen kielen lautakunta
Yykeä ja Alattio: Pohjois-Norjan kveenien paikannimet
Kaisa Rautio-Helander
Pohjois-Norjassa Ruijassa on asunut satoja vuosia suomenkielistä väestöä, kveenejä. Suomen lisäksi Ruijassa puhutaan myös saamea ja norjaa, ja monikielisyys näkyy mm. nimistössä erikielisinä rinnakkaisniminä. Norjalaisissa kartoissa ja muissa virallisissa asiakirjoissa suomenkieliset nimet on kirjoitettu norjan mukaisesti, joten niitä voi olla vaikea tunnistaa. Parannusta tähän on tuonut Norjan paikannimilaki, joka säätelee mm. nimien virallista kirjoitusasua.
Paikannimet
Eskimo vai inuitti?
Eva Jansson
Sana eskimo ei ole eskimokieltä, mutta se on kaikkien tuntema. Eskimo-sanan rinnalla esiintyy sana inuitti. Sanojen eskimo ja inuitti suhdetta selvittää seuraavassa eskimokielten tutkija Eva Jansson, joka esittää oman näkemyksensä tästä poliittisestikin arasta kysymyksestä.
Sananvalinta
Eurolatinaa Meritalandiassa
Maarit Kaimio
”Kansainvälistymme, siksi myös nimemme on oltava kansainvälinen!” Näin perustellaan viime vuosien muodin synnyttämiä mukalatinaisia nimiluomuksia. Katujen varsia koristavat erilaiset iat, itat ja umit, jotka tuskin enää erottuvat toisistaan, saati että ne kertoisivat, mitä kyseinen firma tai oppilaitos tekee. Kuinka ”kansainvälisiä” nämä nimet loppujen lopuksi ovat? Mitä ne kertovat sille, jolle latina ja kreikka ovat tuttuja kieliä?
Tuote- ja yritysnimet
Hyvä tiennimi – Kulkijanonni
Toni Suutari
Kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Suomen kuntien haja-asutusalueiden tiet saaneet viralliset nimet. Hanke on ollut kuntien asukkaiden kannalta merkittävä ja kauaskantoinen, mutta kaikissa kunnissa sen vaativuutta ei työhön ryhdyttäessä täysin ymmärretty. Toni Suutari on tutkinut Porvoon maalaiskunnan teiden nimeämisen suunnittelua ja toteutusta. Kokemukset yhdestä kunnasta ovat monin osin yleistettävissä koko maan tilanteen kuvaukseksi.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Inuit, inuitti ja inuiitti
Sari Maamies
Inuit-termin suomenkielinen vastine ei ole kovin vakiintunut. Eri hakuteoksissa sanan kirjoitusasu ja merkitys esitetään eri …
Asukkaiden ja kielten nimitykset