Nimet
Säätytalossa vai Säätytalolla?
Saara Welin
Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.
Taivutus ja johtaminen
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Taivutus ja johtaminen
Suomenkielisistä sukunimistä uuden nimilain tullessa voimaan
Eeva Maria Närhi
Uusi nimilaki muuttaa vähitellen tähänastista sukunimikäytäntöämme: nimet eivät enää ilman muuta periydy tai siirry tietyssä järjestyksessä toiselle, vaan määrätilanteissa on valittava milloin itselle, milloin lapselle nimi. Nimeä valittaessa on syytä pohtia esimerkiksi nimiehdokkaiden yleisyyttä, tunnettuutta, vierasperäisyyttä, nimen mahdollista esiintymistä myös etunimenä, nimen taivutusta ja oikeinkirjoitusta. Näitä kysymyksiä käsittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi, joka kuuluu suomen kielen ja nimistöntutkimuksen edustajana oikeusministeriön alaiseen nimilautakuntaan.
Henkilönnimet
Vieraiden nimien taivuttaminen
Raija Miikkulainen
Vieraat nimet ovat suomen kielessä yleensä sitaattilainoja. Ne kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Jos lainanantajakielen kirjoitusjärjestelmä on muu kuin meillä käytössä oleva latinainen, nimet muutetaan latinaiseen kirjoitusasuun, mutta ääntöasu säilyy alkukielen mukaisena. Vieraita kirjoitusjärjestelmiä on latinaistettu eri kielissä eri tavoin, mikä on hankaloittanut vieraiden nimien käyttöä. Nykyisin pyritään noudattamaan YK:n suositusta, jonka mukaan kutakin kieltä latinaistetaan kaikissa kielissä samalla tavoin, esimerkiksi kiinan kieltä pinyin-järjestelmän mukaan.
Taivutus ja johtaminen
Kostet-, Viirret-tyyppisten nimien taivutus
Eeva Maria Närhi
Suomessa on käytössä pieni määrä omakielisiä -et-loppuisia sukunimiä, sellaisia kuin Kostet, Pyörret, Viirret. Ne edustavat …
Taivutus ja johtaminen
Kiinan erisnimien latinaistaminen
Eeva Maria Närhi
Eri kielten erisnimien siirtäminen toisesta kirjainjärjestelmästä toiseen on nimistönhuollon vaikeimpia tehtäviä. Kansainvälisessä nimistönhuollossa on asetettu …
Vieraskieliset nimet