Siirry sisältöön

Nimet

Etunimet Suomen nimikäytännössä ja lain kourissa

Eeva Maria Närhi

Suomessa tuli 1.11.1991 voimaan nimilaki. Aiemmin meillä oli ollut erikseen sukunimilaki ja etunimilaki vastaavine asetuksineen. Etunimet ovat jokaista lähellä, jokaisen tuntemia. Niitä koskeva laki ja vielä vähemmän lakiin tulleet uudistukset eivät sen sijaan näy olevan riittävästi tiedossa, aina eivät edes siellä, missä nimiviranomaiset tekevät ratkaisuja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi selvittelee seuraavassa, millaisia kysymyksiä kenen tahansa nimenantajan tai nimiasioita ratkovan virkamiehen eteen saattaa tulla.

Henkilönnimet

Minä menen Burmaan

Jaakko Anhava

Missä päin maailmaa, ja mitä ylipäänsä, ovat Misr, Bharat, Choson, Zhongguo ja Nippon? Entä Shqipëria, …

Keskustelua

Kenpä Sutta pelkäisi? Sukunimien taivutus

Eeva Maria Närhi

Miten taivutetaan sukunimeä Hohti? Entä nimiä Rautto ja Peitsi? Taivutetaanko niitä lainkaan? Tällaiset kysymykset tulevat …

Henkilönnimet

Kielten nimet

Eeva Maria Närhi

Tekniikan sanastokeskus on kutsunut kokoon työryhmän valmistelemaan tavallisimmin tarvittaville kielten nimille tunnusluetteloa. Tunnuksia tarvitsee sanastokeskuksen termityö, mutta myös kirjasto- ja tietopalveluala. Itse kielten nimissä on eri lähdeteoksissa vaihtelua ongelmiksi asti. Ongelmia käsitteli työryhmän pyynnöstä viime talvena myös suomen kielen lautakunta. Työryhmän nimiasiantuntijajäsen toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi selvittelee seuraavassa valintojen taustaa ja kielilautakunnan suosituksia. Mitkä kielten nimet on tarpeen ottaa mukaan tunnusluetteloon, on erikseen pohdittava ja ratkaistava asia.

Asukkaiden ja kielten nimitykset

Säätytalossa vai Säätytalolla?

Saara Welin

Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.

Taivutus ja johtaminen

Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla

Aino Sinisalo

Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.

Taivutus ja johtaminen

Suomenkielisistä sukunimistä uuden nimilain tullessa voimaan

Eeva Maria Närhi

Uusi nimilaki muuttaa vähitellen tähänastista sukunimikäytäntöämme: nimet eivät enää ilman muuta periydy tai siirry tietyssä järjestyksessä toiselle, vaan määrätilanteissa on valittava milloin itselle, milloin lapselle nimi. Nimeä valittaessa on syytä pohtia esimerkiksi nimiehdokkaiden yleisyyttä, tunnettuutta, vierasperäisyyttä, nimen mahdollista esiintymistä myös etunimenä, nimen taivutusta ja oikeinkirjoitusta. Näitä kysymyksiä käsittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi, joka kuuluu suomen kielen ja nimistöntutkimuksen edustajana oikeusministeriön alaiseen nimilautakuntaan.

Henkilönnimet

Vieraiden nimien taivuttaminen

Raija Miikkulainen

Vieraat nimet ovat suomen kielessä yleensä sitaattilainoja. Ne kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Jos lainanantajakielen kirjoitusjärjestelmä on muu kuin meillä käytössä oleva latinainen, nimet muutetaan latinaiseen kirjoitusasuun, mutta ääntöasu säilyy alkukielen mukaisena. Vieraita kirjoitusjärjestelmiä on latinaistettu eri kielissä eri tavoin, mikä on hankaloittanut vieraiden nimien käyttöä. Nykyisin pyritään noudattamaan YK:n suositusta, jonka mukaan kutakin kieltä latinaistetaan kaikissa kielissä samalla tavoin, esimerkiksi kiinan kieltä pinyin-järjestelmän mukaan.

Taivutus ja johtaminen

Kostet-, Viirret-tyyppisten nimien taivutus

Eeva Maria Närhi

Suomessa on käytössä pieni määrä omakielisiä -et-loppuisia sukunimiä, sellaisia kuin Kostet, Pyörret, Viirret. Ne edustavat …

Taivutus ja johtaminen

Kiinan erisnimien latinaistaminen

Eeva Maria Närhi

Eri kielten erisnimien siirtäminen toisesta kirjainjärjestelmästä toiseen on nimistönhuollon vaikeimpia tehtäviä. Kansainvälisessä nimistönhuollossa on asetettu …

Vieraskieliset nimet