Nimet
Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille
Terhi Ainiala
Aleksi, Espa, Ogeli ja Itis ovat liki kaikille helsinkiläisille tuttuja, mutta moniko on kuullut Allusta, Käpsästä, Muusimäestä, Possiksesta ja Sardiinipurkista? Nämä ja monet muut nimet saatiin talteen, kun pääkaupunkiseudun koululaiset keräsivät kilpaa alueen slangipaikannimiä.
Murteet ja slangi
Rakkaiden lintujen monet nimet
Kirsti Aapala
Mihin perustuvat lintujen nimitykset? Miksi toisilla linnuilla on useita nimiä mutta toisilla vain yksi? Lintujen nimitysten aarreaitta on Kaisa Häkkisen hiljattain ilmestynyt laaja teos Linnun nimi; murteellisten nimitysten kirjon näkee suomen murteiden sana-arkistosta. Sanaston tutkija Kirsti Aapala tarkastelee seuraavassa joitakin lintunimistön luonteenomaisia piirteitä.
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä
Anne-Maria Nupponen
Kaupunki kukkii kerrostaloja: nimeämätöntä massaako? Ei suinkaan, sillä monet kerrostalot ovat oma asunto-osakeyhtiönsä, jolla on nimi. Esimerkiksi Joensuun Louhelassa kuntolenkillä pistäytyvä voi juosta Sepänsoihdun ja Kalevankaaren ohi, nähdä Länsikajon ja pysähtyä Neliapilan eteen vetämään henkeä.
Tuote- ja yritysnimet
Se tavallinen Virtanen
Sirkka Paikkala
1800-luvun lopun kansallisen herätyksen aallokossa myös suomalainen sukunimistö uudistui. Syntyivät länsisuomalaiset Virtaset, Lehtoset ja Mäkiset, nyky-Suomen yleisimmät sukunimet. Näiden nimien synty selviää Sirkka Paikkalan tuoreesta väitöskirjasta Se tavallinen Virtanen.
Henkilönnimet
Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä
Pirjo Mikkonen
Taivutetaanko virolaisia henkilön- ja paikannimiä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä vai kuten vastaavia suomenkielisiä sanoja? Suomen kielen lautakunta on keväällä 2004 käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja antanut niistä uusia suosituksia.
Suomen kielen lautakunta
Charles vai Kaarle?
Pirjo Mikkonen
Kokouksessaan 15.4.2002 suomen kielen lautakunta antoi suosituksen siitä, miten Euroopan tulevien monarkkien nimiä käytetään suomen …
Vieraskieliset nimet
Erisnimiäkin taivutetaan
Pirjo Mikkonen
Melko sitkeästi on vallalla käsitys, ettei erisnimiä saa taivuttaa niin, että niiden sanavartalo muuttuu. Oletetaan, …
Taivutus ja johtaminen
Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla
Sirkka Paikkala
Paikan nimi on paikan muisti. Miten tähän kulttuuriperintöön suhtaudutaan Pohjoismaissa ja Baltiassa? Kohtaavatko perinteinen nimistö ja julkinen nimistön suunnittelu ja käyttö toisensa? Onko tarvetta kohentaa paikannimiä koskevaa lainsäädäntöä Suomessa?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Jevgeni vai Yevgeniy? – Kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomessa
Tapani Harviainen, Martti Kahla
Venäjän kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomenkielisessä asiatekstissä on edelleenkin ongelma. Vaikka venäläisten erisnimien siirrekirjainnuksesta on olemassa …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Karjala
Marja Torikka
Mistä puhutaan, kun puhutaan Karjalasta? Maantieteellisen Karjalan lisäksi myös kieltä tai murretta tarkoittava karjala aiheuttaa hämmennystä. Karjalan kielen sanakirjan toimittaja Marja Torikka selventää seuraavassa erityisesti kieliin ja murteisiin liittyviä käsitteitä, mutta ohessa selittynevät osittain myös paikannimet.
Asukkaiden ja kielten nimitykset