Nimet
Nimineuvontaa 2000-luvulla
Riiasta Malmöhön
Elina Hyytiäinen
Millaiset nimikysymykset askarruttavat nimineuvontaan soittavia? Entä miten kysymykset ovat muuttuneet kymmenen vuoden aikana? Ennenkin kysyttiin, miten Riika taipuu, mutta nyt ulkomaisia paikannimiä koskevat kysymykset ovat entistä yleisempiä.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Thaimaa taipuu Thaimaahan
Jaana Bister, Heikki Hurtta
Aasian katastrofin uutisoinnissa kuulee jatkuvasti toimittajien käyttävän muotoa ”Thaimaaseen”, joka kirveltää kielikorvaani. Kielikellon 2/1996 artikkelissa …
Kysyttyä
Asutusnimihakemisto sanakirjassa
Ritva Korhonen
Kielitoimiston sanakirjaan sisältyy uutuutena Asutusnimihakemisto. Se pohjautuu vuonna 1990 ilmestyneeseen kirjaan Alastarolla Ylistarossa, Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 58). Kirjaan verrattuna mukana on kuitenkin paljon uutta tietoa, ja hakemiston sähköinen muoto mahdollistaa entistä monipuolisemman tiedonhaun.
Paikannimet
Brugge vai Brügge?
Pirjo Mikkonen
Kahden vaiheilla ovat usein myös ne, jotka haluavat kertoa jotain Länsi-Belgiassa sijaitsevasta Bruggen kaupungista, rinnalla …
Kysyttyä
Burgund vai Bourgogne?
Pirjo Mikkonen
Viineistä puhuttaessa kysytään usein myös, kumpaa tarjoillaan, Burgundin vai Bourgognen viiniä. Tämä viini valmistuu Ranskassa …
Kysyttyä
Elsassin vai Alsacen viiniä?
Pirjo Mikkonen
Kysymys: Miksi tutun Elsass-nimen tilalla nykyään käytetään Alcacea? Tätä on viime aikoina kysytty melko usein …
Kysyttyä
Miksi Nizza?
Pirjo Mikkonen
Nimineuvonnan kysyttyihin kuuluu myös Nizza. Suositukset tuntevia kielenkäyttäjiä on ihmetyttänyt, miksi suomessa ei käytetä ranskalaista …
Kysyttyä
Nimiä ja naapureita
Jaakko Anhava
Kielikellossa 2/2001 Kirsti Aapala kirjoitti Suomen omasta nimestä sekä naapurimaittemme Viron, Ruotsin ja Venäjän suomalaisista nimistä, jotka poikkeavat kyseisten maiden omakielisistä. On kuitenkin vielä yksi maa, jolla on suomeksi eri nimi kuin omassa kielessään.
Keskustelua
Omenasta on moneksi
Kirsti Aapala
Hedelmistämme tutuin, omena, on saanut aikanaan lainata nimeään myös perunalle. Mutta mitä ovatkaan lemmenomenat, ja millaisia tarinoita omenaan ja sen nimeen liittyy?
Sanojen taustaa
Pahdatista Bagdadiin. Ulkomaiset nimet suomen kielessä
Sirkka Paikkala
Ulkomaisten, ”muukalaisten” tai vieraskielisten nimien kirjoittamisesta suomen kielessä kiisteltiin jo 1800-luvulla ahkerasti, mutta asia ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vieläkään. Keskustelu nimien kirjoitusasujen säilyttämisestä, niiden muokkaamisesta tai jopa kääntämisestä koskee myös maamme kaksikielisiä alueita sekä saamen kielen, romanikielen ja viittomakielen rakennustyötä.
Vieraskieliset nimet