Nimet
Se tavallinen Virtanen
Sirkka Paikkala
1800-luvun lopun kansallisen herätyksen aallokossa myös suomalainen sukunimistö uudistui. Syntyivät länsisuomalaiset Virtaset, Lehtoset ja Mäkiset, nyky-Suomen yleisimmät sukunimet. Näiden nimien synty selviää Sirkka Paikkalan tuoreesta väitöskirjasta Se tavallinen Virtanen.
Henkilönnimet
Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä
Pirjo Mikkonen
Taivutetaanko virolaisia henkilön- ja paikannimiä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä vai kuten vastaavia suomenkielisiä sanoja? Suomen kielen lautakunta on keväällä 2004 käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja antanut niistä uusia suosituksia.
Suomen kielen lautakunta
Charles vai Kaarle?
Pirjo Mikkonen
Kokouksessaan 15.4.2002 suomen kielen lautakunta antoi suosituksen siitä, miten Euroopan tulevien monarkkien nimiä käytetään suomen …
Vieraskieliset nimet
Erisnimiäkin taivutetaan
Pirjo Mikkonen
Melko sitkeästi on vallalla käsitys, ettei erisnimiä saa taivuttaa niin, että niiden sanavartalo muuttuu. Oletetaan, …
Taivutus ja johtaminen
Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla
Sirkka Paikkala
Paikan nimi on paikan muisti. Miten tähän kulttuuriperintöön suhtaudutaan Pohjoismaissa ja Baltiassa? Kohtaavatko perinteinen nimistö ja julkinen nimistön suunnittelu ja käyttö toisensa? Onko tarvetta kohentaa paikannimiä koskevaa lainsäädäntöä Suomessa?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Jevgeni vai Yevgeniy? – Kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomessa
Tapani Harviainen, Martti Kahla
Venäjän kyrillisen kirjaimiston siirrekirjainnus suomenkielisessä asiatekstissä on edelleenkin ongelma. Vaikka venäläisten erisnimien siirrekirjainnuksesta on olemassa …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Karjala
Marja Torikka
Mistä puhutaan, kun puhutaan Karjalasta? Maantieteellisen Karjalan lisäksi myös kieltä tai murretta tarkoittava karjala aiheuttaa hämmennystä. Karjalan kielen sanakirjan toimittaja Marja Torikka selventää seuraavassa erityisesti kieliin ja murteisiin liittyviä käsitteitä, mutta ohessa selittynevät osittain myös paikannimet.
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Käännösnimien alkukirjainongelmia
Aino Piehl
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään yhä enemmän, joten alkuaan vieraskielisten lautakuntien, sopimusten, ohjelmien ja monenlaisten yhteistyöelinten nimiä joudutaan suomentamaan tämän tästä. Eri kielten kirjoituskäytännöt poikkeavat toisistaan huomattavasti, ja lisäksi omienkin nimien kirjoittamisessa on horjuvuutta.
Hallinnon nimet
Miksei sanakirjasta löydy Legoja?
Salli Kankaanpää
Moni on turhaan yrittänyt tarkistaa sanakirjoista, pitäisikö kirjoittaa ”aspiriini” vai ”asperiini”, ”legopalikka” vai ”Lego-palikka”. Näiden sanojen puuttuminen esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjasta johtuu siitä, että Aspirin ja Lego ovat tavaramerkkejä ja siten erisnimiä. Minkälaiset säännöt niiden käyttöä ohjailevat?
Tuote- ja yritysnimet
Onko Tampere Eteläinen Etelä-Tampereella?
Pirjo Mikkonen
Miten pitäisi suhtautua viime aikoina yleistyneeseen nimityyppiin ”Hanko pohjoinen”? Suomen kielen lautakunta pohti kysymystä syksyllä 2002 nimistönhuoltaja Pirjo Mikkosen selvityksen pohjalta.
Suomen kielen lautakunta