Siirry sisältöön

Nimet

Omenasta on moneksi

Kirsti Aapala

Hedelmistämme tutuin, omena, on saanut aikanaan lainata nimeään myös perunalle. Mutta mitä ovatkaan lemmenomenat, ja millaisia tarinoita omenaan ja sen nimeen liittyy?

Sanojen taustaa

Pahdatista Bagdadiin. Ulkomaiset nimet suomen kielessä

Sirkka Paikkala

Ulkomaisten, ”muukalaisten” tai vieraskielisten nimien kirjoittamisesta suomen kielessä kiisteltiin jo 1800-luvulla ahkerasti, mutta asia ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vieläkään. Keskustelu nimien kirjoitusasujen säilyttämisestä, niiden muokkaamisesta tai jopa kääntämisestä koskee myös maamme kaksikielisiä alueita sekä saamen kielen, romanikielen ja viittomakielen rakennustyötä.

Vieraskieliset nimet

Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille

Terhi Ainiala

Aleksi, Espa, Ogeli ja Itis ovat liki kaikille helsinkiläisille tuttuja, mutta moniko on kuullut Allusta, Käpsästä, Muusimäestä, Possiksesta ja Sardiinipurkista? Nämä ja monet muut nimet saatiin talteen, kun pääkaupunkiseudun koululaiset keräsivät kilpaa alueen slangipaikannimiä.

Murteet ja slangi

Rakkaiden lintujen monet nimet

Kirsti Aapala

Mihin perustuvat lintujen nimitykset? Miksi toisilla linnuilla on useita nimiä mutta toisilla vain yksi? Lintujen nimitysten aarreaitta on Kaisa Häkkisen hiljattain ilmestynyt laaja teos Linnun nimi; murteellisten nimitysten kirjon näkee suomen murteiden sana-arkistosta. Sanaston tutkija Kirsti Aapala tarkastelee seuraavassa joitakin lintunimistön luonteenomaisia piirteitä.

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä

Anne-Maria Nupponen

Kaupunki kukkii kerrostaloja: nimeämätöntä massaako? Ei suinkaan, sillä monet kerrostalot ovat oma asunto-osakeyhtiönsä, jolla on nimi. Esimerkiksi Joensuun Louhelassa kuntolenkillä pistäytyvä voi juosta Sepänsoihdun ja Kalevankaaren ohi, nähdä Länsikajon ja pysähtyä Neliapilan eteen vetämään henkeä.

Tuote- ja yritysnimet

Se tavallinen Virtanen

Sirkka Paikkala

1800-luvun lopun kansallisen herätyksen aallokossa myös suomalainen sukunimistö uudistui. Syntyivät länsisuomalaiset Virtaset, Lehtoset ja Mäkiset, nyky-Suomen yleisimmät sukunimet. Näiden nimien synty selviää Sirkka Paikkalan tuoreesta väitöskirjasta Se tavallinen Virtanen.

Henkilönnimet

Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä

Pirjo Mikkonen

Taivutetaanko virolaisia henkilön- ja paikannimiä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä vai kuten vastaavia suomenkielisiä sanoja? Suomen kielen lautakunta on keväällä 2004 käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja antanut niistä uusia suosituksia.

Suomen kielen lautakunta

Charles vai Kaarle?

Pirjo Mikkonen

Kokouksessaan 15.4.2002 suomen kielen lautakunta antoi suosituksen siitä, miten Euroopan tulevien monarkkien nimiä käytetään suomen …

Vieraskieliset nimet

Erisnimiäkin taivutetaan

Pirjo Mikkonen

Melko sitkeästi on vallalla käsitys, ettei erisnimiä saa taivuttaa niin, että niiden sanavartalo muuttuu. Oletetaan, …

Taivutus ja johtaminen

Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla

Sirkka Paikkala

Paikan nimi on paikan muisti. Miten tähän kulttuuriperintöön suhtaudutaan Pohjoismaissa ja Baltiassa? Kohtaavatko perinteinen nimistö ja julkinen nimistön suunnittelu ja käyttö toisensa? Onko tarvetta kohentaa paikannimiä koskevaa lainsäädäntöä Suomessa?

Nimistönsuunnittelu ja -huolto