Kielimuodot
Kuka kehtaa mitäkin
Pauliina Peltokorpi
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Murteet ja slangi
Kyllä käärmekin masentuu
Pauliina Peltokorpi
Kun vihtiläinen löi käärmettä kepillä, hän totesi, että kyllä pahus masennui. Millainen on masentunut käärme?
Murteet ja slangi
Pitkä juna hevosia
Heikki Hurtta
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Murteet ja slangi
Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle
muuttajan kieli suurennuslasin alla
Anu Rouhikoski
Paikkakunnalta toiselle muuttava sopeutuu uuteen asuinympäristöön ja sen tapoihin mutta usein myös uuteen puhumisen tapaan. Vanhan ja uuden asuinpaikan murteen sekä yleiskielen piirteiden yhdistelmistä syntyy monia mahdollisuuksia tarjoava tilanteittain vaihteleva kielenkäytön kirjo.
Kielen vaihtelu
Nauhoitearkisto 50-vuotias
Heidi Partanen
Suomen kielen nauhoitearkisto juhlisti merkkivuottaan tieteellisellä seminaarilla 17.4.2009 Helsingissä. Nykyisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen kuuluvan Suomen …
Murteet ja slangi
Kohtalo lusikassa
Pauliina Peltokorpi
Nykykielessä kohtalo on sanakirjan mukaan ’se mikä väistämättä tapahtuu jollekulle, hänen osansa’. Kohtalon voi sanonnan mukaan ”ottaa omiin käsiinsä” eli voi vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, mutta lusikkaan ei nykykielen kohtalo mahdu.
Murteet ja slangi
Maakravun murheenkryyni
Heikki Hurtta
Suomen murteiden sanakirjan toimittajan aineslähteenä on Suomen murteiden sana-arkisto, jonne kootut murresanatiedot ovat sanakirjantoimittajan työn perusta. Sanakirjan artikkelissa esitetään sanan merkitykset, käyttötavat ja murreasut. Ennen kuin sana-artikkeli on valmis, on ratkaistava monta kysymystä. Esimerkkinä ovat kr-alkuiset sanat.
Murteet ja slangi
Miehen tie
Matti Vilppula
Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle …
Sanojen taustaa
Slangi uudistuu
Riitta Eronen
Nuoret eivät lainaa sanoja puhekieleensä enää vain englannista vaan myös esimerkiksi arabiasta. Itä-Helsingin nuorten kieltä …
Murteet ja slangi
Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä
Marjatta Palander
Suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta paljolti samanlaisia mielikuvia eri alueilla puhuttavista murteista. Tämä käy ilmi 1990-lopulla …
Murteet ja slangi