Siirry sisältöön

Kielimuodot

Pitkä juna hevosia

Heikki Hurtta

Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.

Kielimuodot

Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle
muuttajan kieli suurennuslasin alla

Anu Rouhikoski

Paikkakunnalta toiselle muuttava sopeutuu uuteen asuinympäristöön ja sen tapoihin mutta usein myös uuteen puhumisen tapaan. Vanhan ja uuden asuinpaikan murteen sekä yleiskielen piirteiden yhdistelmistä syntyy monia mahdollisuuksia tarjoava tilanteittain vaihteleva kielenkäytön kirjo.

Yleiskieli ja puhekieli

Nauhoitearkisto 50-vuotias

Heidi Partanen

Suomen kielen nauhoitearkisto juhlisti merkkivuottaan tieteellisellä seminaarilla 17.4.2009 Helsingissä. Nykyisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen kuuluvan Suomen …

Murteet ja slangi

Miehen tie

Matti Vilppula

Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle …

Merkitys

Slangi uudistuu

Riitta Eronen

Nuoret eivät lainaa sanoja puhekieleensä enää vain englannista vaan myös esimerkiksi arabiasta. Itä-Helsingin nuorten kieltä …

Murteet ja slangi

Monena mikot maailmalla

Kirsti Aapala

Syyskuun 29. päivänä vietetään Mikon päivää. Mikko on tavallisimpia miesten nimiä. Se on ollut pohjana myös lukuisia kansanomaisia yhdyssanoja luotaessa.

Nimet

Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille

Terhi Ainiala

Aleksi, Espa, Ogeli ja Itis ovat liki kaikille helsinkiläisille tuttuja, mutta moniko on kuullut Allusta, Käpsästä, Muusimäestä, Possiksesta ja Sardiinipurkista? Nämä ja monet muut nimet saatiin talteen, kun pääkaupunkiseudun koululaiset keräsivät kilpaa alueen slangipaikannimiä.

Paikannimet

Riimislangia suomeksi

Ninni Lehtniemi

– Voi jokusen jaska! Mä oon hävittäny mun sami kapaset! – Ihan anssi kelasti vaan …

Murteet ja slangi

Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa

Ulla Takala

Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …

Erikoisalojen sanat

”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”

Matti Vilppula

Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet …

Taivutus ja johtaminen