Siirry sisältöön

Kielimuodot

Slangi uudistuu

Riitta Eronen

Nuoret eivät lainaa sanoja puhekieleensä enää vain englannista vaan myös esimerkiksi arabiasta. Itä-Helsingin nuorten kieltä …

Murteet ja slangi

Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä

Marjatta Palander

Suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta paljolti samanlaisia mielikuvia eri alueilla puhuttavista murteista. Tämä käy ilmi 1990-lopulla …

Murteet ja slangi

Länttä ja itää – suomen murteiden ryhmittelyä

Heikki Hurtta

Kansalla on omat käsityksensä murteista, niiden puhuma-alueista ja nimityksistä, kuten edellä olevasta Marjatta Palanderin kirjoituksesta …

Murteet ja slangi

Murresanakirjojen naiset ja miehet

Outi Toijanniemi

Suomessa on viime vuosina julkaistu useita kansanomaisia murresanakirjoja, jotka kuvaavat sekä laajempien murrealueiden että yhden …

Murteet ja slangi

Monena mikot maailmalla

Kirsti Aapala

Syyskuun 29. päivänä vietetään Mikon päivää. Mikko on tavallisimpia miesten nimiä. Se on ollut pohjana myös lukuisia kansanomaisia yhdyssanoja luotaessa.

Murteet ja slangi

Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille

Terhi Ainiala

Aleksi, Espa, Ogeli ja Itis ovat liki kaikille helsinkiläisille tuttuja, mutta moniko on kuullut Allusta, Käpsästä, Muusimäestä, Possiksesta ja Sardiinipurkista? Nämä ja monet muut nimet saatiin talteen, kun pääkaupunkiseudun koululaiset keräsivät kilpaa alueen slangipaikannimiä.

Murteet ja slangi

Riimislangia suomeksi

Ninni Lehtniemi

– Voi jokusen jaska! Mä oon hävittäny mun sami kapaset! – Ihan anssi kelasti vaan …

Murteet ja slangi

Buuttaista ja renderöidä – atk-slangin verbejä

Henna Jumppanen

Atk-slangi on tulvillaan uusia sanoja; tämä kirjoitus keskittyy verbeihin. Ne muodostetaan usein johdinten avulla suoraan englannin kielestä, mutta käytössä on myös suomen ikiomia deskriptiivisanoja. Atk-alan kieleen tietoisesti luotuja ”virallisia” sanoja käytetään slangissakin.

Erikoisalojen sanat

Kaltoin kohdeltu sanajäänne

Matti Räsänen

Fraasissa kohdella kaltoin esiintyy suomen yleiskielessä muuten tuntematon sana kaltoin. Mistä se on peräisin? Kysymystä tarkastelee Matti Räsänen, joka jo aiemmin on selvitellyt fraaseja entistä ehompi, harva se päivä ja mennä mönkään.

Sanonnat ja fraasit

Letut, blinit ja krepit – hyvällä on monta nimeä

Maija Länsimäki

Miten nimitetään löysästä taikinasta hellalla, uunissa tai avotulella kypsennettyä ohutta, pyöreätä paistosta? Niin reseptit kuin nimityksetkin vaihtelevat sekä alueittain että uusien ruokakulttuurien myötä.

Murteet ja slangi