Kielimuodot
Kieli on mieli
Jaakko Tapaninen
Suomen kielen tilasta ja tulevaisuudesta on puhuttu viime aikoina paljon, Kielikellossakin vuoden 1991 toisessa numerossa usean kirjoittajan voimin. Taustalla on näkynyt pelko, että nuoriso hylkää äidinkielensä. Pelko tuntuu onneksi turhalta: nuoret ovat kiinnostuneita ja huolestuneitakin suomen kielen tilasta. Seuraavassa julkaisemme Image-lehden päätoimittajan Jaakko Tapanisen kirjoituksen, joka perustuu hänen viime heinäkuussa Oriveden myyttiseminaarissa pitämäänsä esitelmään. Olemme kysyneet myös Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtajan Anneli Kauppisen ajatuksia kirjoituksen johdosta.
Yleiskieli ja puhekieli
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Millaisia puhekielen rekistereitä radion ja television ohjelmissa tarvitaan?
Kaarina Karttunen
Radion aikakaudella kuultiin paljon ns. lukupuhuntaa, kirjoitetun tekstin ääneen luentaa. Television ohjelmissa valmistelemattoman puhekielen osuus on suurempi. Kuitenkin toimittajien kieli on pysynyt yllättävänkin tiukasti huolitellun puhekielen uomissa. Vaihtelua tietenkin on sallittava, ohjelman laadun ja tavoitteiden mukaan. Onko liikkuma-alaa riittävästi? Radion ja television kannalta kielenkäytön ongelmia käsitteli seminaarissa maisteri Kaarina Karttunen Yleisradion ammattiopistosta.
Yleiskieli ja puhekieli
Miten julkisuuden puhekieltä tulisi tutkia?
Auli Hakulinen
Esko Koivusalo lähti alustuksessaan käsityksestä, jonka mukaan julkisen puhekielen tulisi osua morfologisesti yksiin normitetun kirjakielen …
Yleiskieli ja puhekieli
Mitkä ryhmät yhteiskunnassa ovat puhuneet tähän saakka kirjakieltä?
Esko Koivusalo
Ilmaus ”puhuu kirjakieltä” saattaa tuntua yllättävältä, mutta koska sanonta on kansanomainen, ts. elävää kieltä, ja merkitykseltään yksiselitteinen, sitä on käytetty ”Julkisuuden puhekieli” -teemapäivän alustuksen nimessä. Ketkä tätä puhekielen muotoa tarvitsevat ja mihin, siitä esitti käsityksiä kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo.
Yleiskieli ja puhekieli
Murre ja yleiskieli
Tuomo Tuomi
Suomen kirjakieli rakentuu lähes kokonaisuudessaan murteiden varaan: kaikkein kirjakielisimmältäkin tuntuva kielenpiirre on yleensä peräisin jostakin …
Yleiskieli ja puhekieli
Paikallismurteista nykypuhekieleen
Aila Mielikäinen
Viime vuosina on virinnyt laaja kiinnostus paitsi puhesuomen tutkimukseen myös puhutun kielen asemaan. Tästä kertovat …
Murteet ja slangi
Suositus televisiomainosten kielestä
Mainostelevision julkaisemissa televisiomainonnan uusissa ohjeissa (Tv-mainonnan ohjeet, 1981) on maininta myös televisiomainosten kieliasusta. Kotimaisten kielten …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kirjakielen viisaudenhampaita
Terho Itkonen
Puhekielelle on paljolti ominaista ilmaisun löyhyys, laveus, ”analyyttisyys”, kirjakielelle taas kiinteys, suppeus, ”synteettisyys”. Tällaista ilmaisun …
Yleiskieli ja puhekieli
Puhekielen luonteesta
Pauli Saukkonen
Kielen päätehtävä on tiedottaminen, informaatio. Oikeata ja parasta kieltä on se, joka antaa häiriöttömimmän informaation. …
Yleiskieli ja puhekieli