Siirry sisältöön

Kielimuodot

Ruoto emättimessä
sanojen ja merkitysten taivalta

Nina Kamppi

Sana emä tarkoittaa murteissa äitiä, mutta sille on lisäksi kehittynyt runsaasti myös muita merkityksiä. Samakantaisia johdoksiakin on paljon, kuten emakko, emäntä ja emätin. Murteissa ja nykykielessä viimeksi mainitulla sanalla ei kuitenkaan viitata samaan anatomiseen kohteeseen.

Murteet ja slangi

Helsingin slangin sanakirjo yleiskielen sanojen suunnasta

Klaus Laalo

Kielentutkija Jeongdo Kim kiinnostui Helsingin slangista tehdessään Suomessa väitöskirjaansa. Kun hän tutustui professori Heikki Paunoseen, …

Julkaisuja

”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?

Yleiskieli ja puhekieli

Talvinen maisema hämärän laskeutuessa.

Älä noin hassumaisia puhu!

Heikki Hurtta

Yleiskielessä ovat tavallisia varsinkin substantiiveista muodostetut mainen-, mäinen-loppuiset adjektiivit, kuten kaavamainen, sienimäinen. Eräissä murteissa näitä johdoksia muodostetaan yleisesti myös adjektiiveista.

Murteet ja slangi

Murteet suomalaisessa Youtubessa

Anna Sundqvist

Suomalainen puhekieli yhtenäistyy, ja moni on huolissaan murteiden tasoittumisesta. Sosiaalisen median kentällä murteet kuitenkin näkyvät ja kuuluvat, joskaan eivät aivan samalla tavoin kuin perinteisissä medioissa. Millaisia tehtäviä murteilla on videopalvelu Youtubessa? ​​​​​​

Murteet ja slangi

”Talo on hirsistä näyttää tehty”
murteiden erikoisia verbirakenteita

Nina Kamppi

Kielenkäyttäjällä on monenlaisia keinoja ilmaista suhtautumistaan lausumansa sisältöön, esimerkiksi siihen, pitääkö hän sitä varmana tai mahdollisena ja perustuuko väite kuulopuheeseen tai itse havaittuun. Aistihavaintoihin perustuvia väittämiä voidaan ilmaista muun muassa verbeillä kuulua, näkyä ja näyttää, joilla on murteissa mielenkiintoisia, yleiskielestä poikkeavia käyttötapoja.​​​​​​​

Murteet ja slangi

Mustikalla ja rokotuksella
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Yövytkö hotellissa vai hotellilla? Käytkö kalassa vai kalalla, koronatestissä vai -testillä? Sisä- ja ulkopaikallissijojen rajat häilyvät ja herättävät tunteikastakin keskustelua.

Yleiskieli ja puhekieli

Pitska ja pitsku

Anna Ryödi

Kysymys Eräässä lehdessä julkaistussa ”Evakko–suomi-sanakirjassa” tulitikkua merkitsevän pitska-sanan monikkomuodoksi on annettu sana pitskut. Pitska on …

Sanojen taustaa

Mustavalkoinen kuva, jossa nuotio veden tuntumassa. Nuotion vieressä nainen, rannassa kaksi lasta.

Yleiskieli, puhekieli, murre
Kielimuodot kielenhuollon oppaissa

Henna Leskelä

Kielenhuollon opaskirjat vilisevät erilaisiin kielenkäytön muotoihin viittaavia ilmauksia. Eniten huomiota oppaissa saavat yleiskieli ja puhutun kielen muodot. Näitä käsitteitä tarvitaan kielenohjailun kohteen jäsentämiseen ja rajaamiseen, jotta kielenkäytöstä ylipäätään voi antaa ohjeita.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Stadin slangin monikielinen tausta

Ulla-Maija Forsberg

Monille on tuttua, että Stadin slangissa on runsaasti lainoja ruotsista ja venäjästä. Slangisanojen lähteitä pitää kuitenkin etsiä paljon laajemmalta alalta, myös murteista ja jopa salakielistä. Sanastossa näkyvätkin niin historian vaiheet, ihmisten välinen kanssakäyminen kuin kielenkäyttäjien loputon kekseliäisyys.

Murteet ja slangi