Kielimuodot
Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?
Aino Piehl
EU-direktiivien vaikutuksesta suomalaisten säädösten kieleen on keskusteltu EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Monet ovat epäilleet, että suomalaiset lait ovat nyt direktiivien vuoksi ottaneet taka-askelia. Onko aihetta epäilyyn?
Virka- ja lakikieli
Selkeyden ja ymmärrettävyyden puolustaja
Haastateltavana Esko Koivusalo
Salli Kankaanpää
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisen jälkeen ensimmäinen Kielitoimiston johtaja ja Kielikellon päätoimittaja oli Esko Koivusalo, joka jatkoi näissä tehtävissä vuoteen 1990. Esko Koivusalo kertoo tuon ajan kielenhuollosta. Haastattelijana on Kielitoimiston tutkija Salli Kankaanpää.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Selkeä kieli – perusoikeus
Inkaliisa Vihonen
Suomella on hyvät edellytykset pitää EU-puheenjohtajakaudella esillä tekstien selkeyttä, totesi opetusministeri Antti Kalliomäen puheessaan Kotimaisten …
Selkeä kieli ja selkokieli
Suomella pärjää unionissakin
Inkaliisa Vihonen
Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava …
Kääntäminen ja tulkkaus
Sähköiset hetket
Kotuksen aineistoja verkkoon
Toni Suutari
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laajat sähköiset kielenaineistot, joista osa avataan pian vapaaseen verkkokäyttöön aineistopalvelu Kainossa.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Jokapäiväisten tekstien äärellä
Riitta Eronen
Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …
Toimitukselta
Kohti yleishyvää puhekieltä. Yleiskielen historiaa
Taru Kolehmainen
Kun puhutaan koko kieliyhteisölle yhteisestä kielimuodosta, tarvitaan käsitettä yleiskieli. Mutta mitä se on? Miten käsite on muotoutunut, ja mitä sillä eri aikoina on tarkoitettu?
Vanha kirjakieli
Monena mikot maailmalla
Kirsti Aapala
Syyskuun 29. päivänä vietetään Mikon päivää. Mikko on tavallisimpia miesten nimiä. Se on ollut pohjana myös lukuisia kansanomaisia yhdyssanoja luotaessa.
Murteet ja slangi
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Marjatta Palander
Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Yleiskieli ja puhekieli
Näkökulmia yleiskieleen
Pirjo Hiidenmaa
Yleiskieli – normien mukaista Yleiskielen sanotaan olevan kirjakielen normien mukaista. 1800-luvulla kielen normit kehitettiin nimenomaan …
Yleiskieli ja puhekieli