Siirry sisältöön

Kielimuodot

Suomella pärjää unionissakin

Inkaliisa Vihonen

Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava …

Kääntäminen ja tulkkaus

Sähköiset hetket
Kotuksen aineistoja verkkoon

Toni Suutari

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laajat sähköiset kielenaineistot, joista osa avataan pian vapaaseen verkkokäyttöön aineistopalvelu Kainossa.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Jokapäiväisten tekstien äärellä

Riitta Eronen

Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …

Toimitukselta

Kohti yleishyvää puhekieltä. Yleiskielen historiaa

Taru Kolehmainen

Kun puhutaan koko kieliyhteisölle yhteisestä kielimuodosta, tarvitaan käsitettä yleiskieli. Mutta mitä se on? Miten käsite on muotoutunut, ja mitä sillä eri aikoina on tarkoitettu?

Vanha kirjakieli

Monena mikot maailmalla

Kirsti Aapala

Syyskuun 29. päivänä vietetään Mikon päivää. Mikko on tavallisimpia miesten nimiä. Se on ollut pohjana myös lukuisia kansanomaisia yhdyssanoja luotaessa.

Murteet ja slangi

Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä

Marjatta Palander

Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.

Yleiskieli ja puhekieli

Näkökulmia yleiskieleen

Pirjo Hiidenmaa

Yleiskieli – normien mukaista Yleiskielen sanotaan olevan kirjakielen normien mukaista. 1800-luvulla kielen normit kehitettiin nimenomaan …

Yleiskieli ja puhekieli

Suomalaisen virren alkuvärssyjä

Anna Viinamäki

Tänä vuonna on vietetty Hemminki Maskulaisen virsikirjan 400-vuotisjuhlaa. Teos edisti aikanaan suomen kirjakielen kehitystä, ja kirjoittajaa itseään on sanottu ensimmäiseksi merkittäväksi suomen kielellä kirjoittaneeksi runoilijaksi.

Vanha kirjakieli

Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna

Kati Liikamaa-Pasma, Ulla Tiililä

Julkishallinnon laitoksissa ja liike-elämässä asiakkaille tarkoitetut tekstit laaditaan nykyään tavallisesti valmiista katkelmista koostaen. Millaisia tekstejä näin syntyy? Mitä haittaa ja hyötyä valmiista pohjista on kirjoittamiselle? Esimerkit ovat valtaosin Kelan eri toimistojen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätöksistä.

Virka- ja lakikieli

Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää

Vesa Heikkinen

Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?

Virka- ja lakikieli