Siirry sisältöön

Kielimuodot

Mettisestä mysteeriin

Pirkko Kuutti

Vanhan kirjasuomen sanoista nykykielen puhuja löytää sekä jotain tuttua että jotain vierasta. Mikael Agricolan tuotannosta …

Vanha kirjakieli

Ruutaa poleijan kanssa

Pirkko Kuutti

Varhaisimmat suomenkieliset ruokaohjeet ovat Mikael Agricolan kirjoittamia. Hänen vuonna 1544 ilmestyneen Rukouskirjansa alussa on kalenteriosasto, …

Vanha kirjakieli

Agricola antaa aihetta juhlaan

”Opi nyt vanha ja nuori, jolla on sydän tuore”, kehotti suomen kirjakielen luoja Mikael Agricola …

Vanha kirjakieli

Arkikielestä yleiskieleen

Eija-Riitta Grönros

Kielestä puhuttaessa kysytään usein, onko sopivaa käyttää jotakin sanaa. Sopivuus riippuu yhteydestä, sillä sanoilla on eri tyylisävyjä. Yleiskielen sanakirja ottaa kantaa myös sanojen tyylisävyihin ja niiden muutoksiin.

Sanakirjat ja sanastot

EU-kieli puhutti Tieteiden talossa

Inkaliisa Vihonen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämä Vuosikymmen EU-suomea -seminaari kokosi toistasataa EU-kielestä kiinnostunutta 26. syyskuuta 2006. Tieteiden …

Virka- ja lakikieli

Ikkunat auki EU:hun

Inkaliisa Vihonen

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on ehtinyt vierähtää jo runsas vuosikymmen. EU-kielen parissa työskennelleet kertovat, millaisia vaikutuksia jäsenyys on tuonut mukanaan.

Kääntäminen ja tulkkaus

Mies kunnasten ja laaksoen
piirteitä Aleksis Kiven kielestä

Jaakko Yli-Paavola

Kun lukee Aleksis Kiveä, käy vähän väliä niin, että ajatus häiriintyy: huomio kiinnittyy hänen erikoiseen kieleensä. Kyse ei ole vain sanoista vaan kokonaisista rakenteista ja sanomisen tavoista.

Vanha kirjakieli

Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?

Aino Piehl

EU-direktiivien vaikutuksesta suomalaisten säädösten kieleen on keskusteltu EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Monet ovat epäilleet, että suomalaiset lait ovat nyt direktiivien vuoksi ottaneet taka-askelia. Onko aihetta epäilyyn?

Virka- ja lakikieli

Selkeyden ja ymmärrettävyyden puolustaja
Haastateltavana Esko Koivusalo

Salli Kankaanpää

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisen jälkeen ensimmäinen Kielitoimiston johtaja ja Kielikellon päätoimittaja oli Esko Koivusalo, joka jatkoi näissä tehtävissä vuoteen 1990. Esko Koivusalo kertoo tuon ajan kielenhuollosta. Haastattelijana on Kielitoimiston tutkija Salli Kankaanpää.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Selkeä kieli – perusoikeus

Inkaliisa Vihonen

Suomella on hyvät edellytykset pitää EU-puheenjohtajakaudella esillä tekstien selkeyttä, totesi opetusministeri Antti Kalliomäen puheessaan Kotimaisten …

Selkeä kieli ja selkokieli