Kielimuodot

Nyt se on tuas keli

4/2013

Minna Salonen

Sanoilla keli ja sää on yleiskielen sanakirjan mukaan eri merkitykset. Puhekielessä ja murteissa keli-sanaa kuitenkin käytetään myös sään synonyyminä.

Murteet ja slangi

Selge keele konverents Virossa

4/2013

Aino Piehl

Tallinnassa järjestettiin 26.9. ensimmäinen laaja selkeän kielen konferenssi, aiheena erityisesti säädös- ja tuomioistuinkielen ymmärrettävyys. Viron …

Selkeä kieli ja selkokieli

Susi-havainto Itä-Suomesta

4/2013

Marjatta Palander

Kirsti Aapala esitteli Kielikellossa 3/2013 kiintoisassa artikkelissaan susi- ja hukka-sanojen käyttöä murteissa ja yleiskielen sanonnoissa. …

Murteet ja slangi

Miten suomalaisessa kaunokirjallisuudessa puhutaan?

3/2013

Miten kirjoitettuun tekstiin saadaan syntymään vaikutelma puheesta? Kysymykseen vastaavat professorit Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi …

Yleiskieli ja puhekieli

Susi hukassa

3/2013

Kirsti Aapala

Menetystä, tappiota, turmiota tarkoittava sana hukka on kerännyt ympärilleen paljon sanontoja. Osassa suomen murteita sanaa käytetään myös suden synonyyminä, alun perin kiertoilmauksena.

Murteet ja slangi

Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta

3/2013

Jenni Viinikka, Eero Voutilainen

Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.

Yleiskieli ja puhekieli

Käsialoja ja laskoksia

2/2013

Anna Ryödi

Käsiala voi olla kaunis, epäselvä tai vaikka horjuva, mutta voiko käsialoja olla monta? Suomen murteissa sekin on mahdollista.

Murteet ja slangi

Sananjalan mahti

2/2013

Kirsti Aapala

Sananjalka, kuolleenkoura – tutulla kasvilla on useita nimityksiä. Mistä ne juontuvat? Sananjalkaan liittyy myös uskomuksia, ja sitä on käytetty eri tavoin hyödyksi.

Sanojen taustaa