Kielimuodot
Renki isäntää käsittämässä
Nina Kamppi
Joidenkin sanojen nykymerkitys on etääntynyt sanan vanhemmasta, hyvinkin konkreettisesta merkityksestä. Näin on käynyt myös verbille käsittää.
Murteet ja slangi
Suomen murteiden sanakirja on laajentunut verkossa
Tarja Korhonen
Suomen murteiden sanakirjan aiemmin painettuna ilmestynyt 4. osa (huka–iätös) julkaistiin 29.2.2016 osana verkkosanakirjaa. Verkossa on …
Sanakirjat ja sanastot
Tohlopeukalo ja porsasten pormestari
haukkumasanoja 1700-luvulta
Elina Heikkilä
Näinä vihapuheen ja someraivon aikoina haluaisi siirtyä aikaan, jolloin ihmiset osasivat puhutella toisiaan sopuisasti ja kunnioittaen. Onnistuisiko sellainen aikamatka 1700-luvulle Christifrid Gananderin suursanakirjan Nytt Finskt Lexicon välityksellä?
Vanha kirjakieli
Turun murretta ja mie-sie-kieltä
kansanomaiset aluemurteiden nimitykset
Marjatta Palander
Puhutko Pohjolan kieltä, keskisuomalaista vai raumaa? Suomalaiset nimittävät murteita käytännöllisin perustein. Nimityksissä on eroa murteiden kielitieteellisen jaotteluun verrattuna, mutta ne ovat toimivia arkielämässä ja yhteisiä eri puolilla maata asuville.
Murteet ja slangi
Tuuli se taivutti koivun larvan: ”latva” suomen murteissa
Heikki Hurtta
Koivussa on latva, mutta murteissa sillä voi lisäksi olla mm. lalva, larva tai ladva. Murreasujen vaihtelulla on kiintoisa yhteys muunkinlaiseen sanaston äännevaihteluun.
Murteet ja slangi
Uusia artikkeleita Vanhan kirjasuomen sanakirjaan
Elina Heikkilä
Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) täydentyi marraskuussa 2015, kun verkkosanakirjaan lisättiin j:llä ja k:lla alkavat sana-artikkelit. …
Sanakirjat ja sanastot
Vauva katselee kännyjään
Riikka Tervonen
Känny merkitsee lasten- ja hoivakielessä kättä. Muita murremuotoja ovat kännä, kännö ja känni.
Murteet ja slangi
Virkakieltä ja verkkoviestintää
Maahanmuuttajat kuntien verkkosivuilla
Elli-Noora Virkkunen
Miten maahanmuuttajista puhutaan ja miten heitä puhutellaan kuntien verkkoviestinnässä? Merkityksettömiltäkin vaikuttavat kielenpiirteet voivat kertoa verkkotekstien suhteesta lukijoihin – ja kuntien suhtautumisesta maahanmuuttajiin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Autonomian ajan alkupuolen säädössuomentajat
Petri Lauerma
Kielikellossa 3/2014 esiteltiin Ruotsin vallan ajan säädössuomentajien työtä (ks. Lue myös). Se jatkui uusin voimin ja uusissa puitteissa Suomen siirryttyä Venäjän keisarikunnan alaisuuteen.
Vanha kirjakieli
Enemp tiijjät kum meillä käyt
me murteissa
Minna Salonen
Tavallisella sanalla ”me” on murteissa monia muotoja, ja joskus nykypuhuja voi joutua miettimään sen merkitystäkin kahteen kertaan.
Murteet ja slangi
