Kieli yhteiskunnassa
Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan
Sirkka Paikkala
Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Lainmuutos muun muassa mahdollistaa nyt neljä etunimeä sekä runsaasti vaihtoehtoja avo- ja aviopuolisoiden sekä lasten sukunimen valintaan.
Kielipolitiikka
”Käsitykset fennomania ja svekomania eivät minulle enää eksisteeraa”
kaksikielinen Minna Canth
Minna Maijala
Minna Canth tunnetaan merkittävänä 1800-luvun suomalaisen realismin edustajana, mutta hänen kirjalliseen taipaleeseensa liittyvät läheisesti myös kielikysymykset. Vuosi 2019 on Minna Canthin juhlaa, sillä hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta.
Kansalliskielet
Keinotekoisten kielten pitkä taival
Petri Lauerma
Ihmisten välistä viestintää helpottamaan luotiin aikoinaan monia keinotekoisia kieliä. Muutamia niistä käytetään vieläkin. Seuraavassa esiteltävä Kauko Kämäräisen teos ”Keksittyjä kieliä, unohtuneita utopioita” käsittelee yhdeksää eri aikoina luotua kieltä.
Julkaisuja
Kieli elää digimaailmassa
Sari Maamies
Mitä tarkoittavat sanat ajastaika, muonamies ja porstua? Miten hyvin tunnet suomen kielen vanhan sanaston? Tällaisia …
Toimitukselta
Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet verkossa
Sirkka Paikkala
Syyskuun lopulla avattiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulla julkaisu Eksonyymit – Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden …
Julkaisuja
Saavutettavuusmyllerrystä
Virpi Jylhä
Saavutettavuus koostuu kolmesta peruspilarista: teknisestä saavutettavuudesta, sisältöjen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä. Kun digitaalista palvelua aletaan suunnitella, saavutettavuuden toteutumista pitää ajatella hyvin monenlaisten käyttäjäryhmien ja heidän tarpeidensa kannalta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Selkeä kieli ja selkokieli
Digitalisaatio vapauttaa viittomakieliset
Salla Fagerström
Viittomakieliset kuurot ovat aina olleet innokkaita tarttumaan teknologian mahdollisuuksiin. Tekniset innovaatiot ja nyt viimeisimpänä digitalisaatio ovat madaltaneet, elleivät peräti häivyttäneet esteitä heidän arjessaan.
Vähemmistökielet
Samanlaista ja erilaista
Sari Maamies
Matka Helsingistä Tallinnaan taittuu nopeasti. Virossa moni asia tuntuu olevan samoin kuin kotona, tuttua tai …
Toimitukselta
Kielitoimisto neuvonut jo yli 70 vuotta
Raija Moilanen
Suomen kieltä koskevaa neuvontaa on annettu vuodesta 1945 alkaen, jolloin Kielitoimisto perustettiin. Aluksi tarjottiin neuvoja puhelimitse ja jopa henkilökohtaisesti toimistossa. Millaista neuvontaa Kielitoimistosta saa nyt?
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Peruskysymyksiä normeista ja niiden muuttamisesta
Riitta Korhonen
Oletko joskus miettinyt jonkin yleiskieltä koskevan suosituksen taustaa: esimerkiksi mistä se tulee tai miksi sellainen on esitetty?
Kielenhuollon historia ja periaatteet
