Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet verkossa

Sirkka Paikkala

Syyskuun lopulla avattiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulla julkaisu Eksonyymit – Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden …

Julkaisuja

Saavutettavuusmyllerrystä

Virpi Jylhä

Saavutettavuus koostuu kolmesta peruspilarista: teknisestä saavutettavuudesta, sisältöjen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä. Kun digitaalista palvelua aletaan suunnitella, saavutettavuuden toteutumista pitää ajatella hyvin monenlaisten käyttäjäryhmien ja heidän tarpeidensa kannalta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Selkeä kieli ja selkokieli

Digitalisaatio vapauttaa viittomakieliset

Salla Fagerström

Viittomakieliset kuurot ovat aina olleet innokkaita tarttumaan teknologian mahdollisuuksiin. Tekniset innovaatiot ja nyt viimeisimpänä digitalisaatio ovat madaltaneet, elleivät peräti häivyttäneet esteitä heidän arjessaan.

Vähemmistökielet

Samanlaista ja erilaista

Sari Maamies

Matka Helsingistä Tallinnaan taittuu nopeasti. Virossa moni asia tuntuu olevan samoin kuin kotona, tuttua tai …

Toimitukselta

Kielitoimisto neuvonut jo yli 70 vuotta

Raija Moilanen

Suomen kieltä koskevaa neuvontaa on annettu vuodesta 1945 alkaen, jolloin Kielitoimisto perustettiin. Aluksi tarjottiin neuvoja puhelimitse ja jopa henkilökohtaisesti toimistossa. Millaista neuvontaa Kielitoimistosta saa nyt?

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Peruskysymyksiä normeista ja niiden muuttamisesta

Riitta Korhonen

Oletko joskus miettinyt jonkin yleiskieltä koskevan suosituksen taustaa: esimerkiksi mistä se tulee tai miksi sellainen on esitetty?

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Viron kielineuvonta auttaa

Sirje Mäearu

Eesti keele instituutin kielenhuoltajat auttavat, kun kielenkäyttäjillä on kysyttävää. Välimerkit ja yhdyssanat ovat kielineuvonnan tavallisimpia kysymyksenaiheita myös Virossa.

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Suomen kielen lautakunnan toimikausi 2015–2018

Jaakko Leino, Sari Maamies

Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuun 2018 lopussa, ja kesäkuun alusta alkoi uuden lautakunnan kausi. Toimikausien vaihteessa on hyvä tarkastella, mitä lautakunta ehti kolmen vuoden aikana tehdä. Lautakunta kokoontuu yleensä noin kolme kertaa vuodessa.

Suomen kielen lautakunta

Braille ja pisteet

Riitta Eronen

Näkövammaisten käyttämä pistekirjoitus eli braillekirjoitus on tullut suurellekin yleisölle tutummaksi, kun pistemerkintöjä on alettu käyttää mm. lääkepakkauksissa ja opasteissa.

Vähemmistökielet

Työtä kielenkäyttäjien hyväksi

Sari Maamies

Valtioneuvoston asettama ns. virkakielikomitea luovutti mietintönsä Kieli ja virkakoneisto toukokuussa 1981. Mietintö sisälsi ehdotuksia mm. …

Toimitukselta