Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Miten kaksikielisessä valtiossa voi olla yksikielisiä kuntia? Vastaus Kunnan yksikielisyys (suomi tai ruotsi) tai …

Kielipolitiikka

Kansainvälisyyttä

Sari Maamies

Kun Googleen kirjoittaa hakusanan ”kansainvälisyys”, saa alle sekunnissa yli puoli miljoonaa osumaa. Hakutuloksia selatessa huomio …

Toimitukselta

Selkokieltä kaikille

Liisa Raevaara

Selkeä, ymmärrettävä ja erilaiset vastaanottajat huomioiva kieli ei synny itsestään. Selkokielen edistämiseen ja kielen saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan tietoa, harjoittelua ja yhteistyötä.

Julkaisuja

Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin

Matti Räsänen

Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.

Kansalliskielet

Monikielinen Inari

Taarna Valtonen

Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.

Monikielisyys

Kotimainen kielemme karjala

Leena Joki

Karjalan kieli on Suomessa vanha kotoperäinen kieli. Kirjakieltä karjalalle on kehitetty kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä, ja Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan piiriin karjala otettiin vasta vuonna 2009. Jos kielipoliittinen ilmasto olisi ollut viime sotien jälkeen toisenlainen, karjalan kielen asema Suomessa voisi olla nykyistä parempi.

Vähemmistökielet

Sisua ja tasa-arvoa

Sari Maamies

Maaliskuun 19. päivänä liputetaan Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi. Tänä vuonna vietetään hänen syntymänsä 175-vuotisjuhlaa. …

Toimitukselta

Artikkelikokoelma luovasta tietokirjoittamisesta

Elina Heikkilä

Myös tietokirjan kirjoittaja voi hyödyntää luovan kirjoittamisen menetelmiä. Luova tietokirja risteyttää piirteitä perinteisestä asiatyylisestä tietokirjasta ja kaunokirjallisesta tarinankerronnasta.

Julkaisuja

Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan

Sirkka Paikkala

Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Lainmuutos muun muassa mahdollistaa nyt neljä etunimeä sekä runsaasti vaihtoehtoja avo- ja aviopuolisoiden sekä lasten sukunimen valintaan.

Kielipolitiikka

”Käsitykset fennomania ja svekomania eivät minulle enää eksisteeraa”
kaksikielinen Minna Canth

Minna Maijala

Minna Canth tunnetaan merkittävänä 1800-luvun suomalaisen realismin edustajana, mutta hänen kirjalliseen taipaleeseensa liittyvät läheisesti myös kielikysymykset. Vuosi 2019 on Minna Canthin juhlaa, sillä hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta.

Kansalliskielet