Kieli yhteiskunnassa
Teemme sen itse
Sari Maamies
Noin vuosi sitten, marraskuussa 2018, suomen kielen lautakunta julkaisi kannanoton ”Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen …
Toimitukselta
Etevän suomentajan magnum opus
Klaus Laalo
Kersti Juva on lähes viisi vuosikymmentä kestäneen uransa aikana tullut tunnetuksi etevänä englanninkielisen kaunokirjallisuuden suomentajana. …
Julkaisuja

Pintaa ja pinnanalaista
Sari Maamies
Kielenkäyttäjät ovat taitavia löytämään luovia keinoja merkitysten ilmaisemiseen. Usein hyvin pienillä keinoilla sanan sisältö saa …
Toimitukselta

Vahvat Irmat, kauniit Kaarinat
Ulla Onkamo
Alkuvuodesta 2019 ilmestyi Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama Naisia nimittäin − kirjallisuutemme naishahmoja (Suomalaisen …
Julkaisuja

Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Miten kaksikielisessä valtiossa voi olla yksikielisiä kuntia? Vastaus Kunnan yksikielisyys (suomi tai ruotsi) tai …
Kielipolitiikka
Kansainvälisyyttä
Sari Maamies
Kun Googleen kirjoittaa hakusanan ”kansainvälisyys”, saa alle sekunnissa yli puoli miljoonaa osumaa. Hakutuloksia selatessa huomio …
Toimitukselta
Selkokieltä kaikille
Liisa Raevaara
Selkeä, ymmärrettävä ja erilaiset vastaanottajat huomioiva kieli ei synny itsestään. Selkokielen edistämiseen ja kielen saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan tietoa, harjoittelua ja yhteistyötä.
Julkaisuja

Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin
Matti Räsänen
Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.
Kansalliskielet

Monikielinen Inari
Taarna Valtonen
Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.
Monikielisyys

Kotimainen kielemme karjala
Leena Joki
Karjalan kieli on Suomessa vanha kotoperäinen kieli. Kirjakieltä karjalalle on kehitetty kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä, ja Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan piiriin karjala otettiin vasta vuonna 2009. Jos kielipoliittinen ilmasto olisi ollut viime sotien jälkeen toisenlainen, karjalan kielen asema Suomessa voisi olla nykyistä parempi.
Vähemmistökielet
