Kieli yhteiskunnassa
Vahvat Irmat, kauniit Kaarinat
Ulla Onkamo
Alkuvuodesta 2019 ilmestyi Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama Naisia nimittäin − kirjallisuutemme naishahmoja (Suomalaisen …
Julkaisuja
Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Miten kaksikielisessä valtiossa voi olla yksikielisiä kuntia? Vastaus Kunnan yksikielisyys (suomi tai ruotsi) tai …
Kielipolitiikka
Kansainvälisyyttä
Sari Maamies
Kun Googleen kirjoittaa hakusanan ”kansainvälisyys”, saa alle sekunnissa yli puoli miljoonaa osumaa. Hakutuloksia selatessa huomio …
Toimitukselta
Selkokieltä kaikille
Liisa Raevaara
Selkeä, ymmärrettävä ja erilaiset vastaanottajat huomioiva kieli ei synny itsestään. Selkokielen edistämiseen ja kielen saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan tietoa, harjoittelua ja yhteistyötä.
Julkaisuja
Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin
Matti Räsänen
Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.
Kansalliskielet
Monikielinen Inari
Taarna Valtonen
Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.
Monikielisyys
Kotimainen kielemme karjala
Leena Joki
Karjalan kieli on Suomessa vanha kotoperäinen kieli. Kirjakieltä karjalalle on kehitetty kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä, ja Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan piiriin karjala otettiin vasta vuonna 2009. Jos kielipoliittinen ilmasto olisi ollut viime sotien jälkeen toisenlainen, karjalan kielen asema Suomessa voisi olla nykyistä parempi.
Vähemmistökielet
Sisua ja tasa-arvoa
Sari Maamies
Maaliskuun 19. päivänä liputetaan Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi. Tänä vuonna vietetään hänen syntymänsä 175-vuotisjuhlaa. …
Toimitukselta
Artikkelikokoelma luovasta tietokirjoittamisesta
Elina Heikkilä
Myös tietokirjan kirjoittaja voi hyödyntää luovan kirjoittamisen menetelmiä. Luova tietokirja risteyttää piirteitä perinteisestä asiatyylisestä tietokirjasta ja kaunokirjallisesta tarinankerronnasta.
Julkaisuja
Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan
Sirkka Paikkala
Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Lainmuutos muun muassa mahdollistaa nyt neljä etunimeä sekä runsaasti vaihtoehtoja avo- ja aviopuolisoiden sekä lasten sukunimen valintaan.
Kielipolitiikka
